Normaalivauhdissa
Thursdayjakelun osoitteena elämä
Olen ilmiselvästi siirtymässä lomatunnelmista syksytunnelmiin. Tämä aamu on mennyt kutakuinkin tyypillisellä tavalla.
Heräsin aiemmin kuin olisin halunnut, hoitelin jälkikasvun aamupalat ja tyttären insuliinit ja sen sellaista. Keitin vettä, tein itselleni ensimmäisen kupin Indian chai -teetä. Istuin tietokoneelle ja kävin katsastamassa sähköpostit (tavallisten neljän sähköpostitilin lisäksi myös muutaman harvemmin käytetyn).
Sitten hyppäsin Helmettiin, ja tarkistin, ettei mitään olennaisia ja kiinnostavia keskusteluja ole menossa ohitseni. Sen jälkeen menin Diabetesliiton kohtauspaikalle, jossa pohdiskelin liuskojen riittävyyttä ja kesän mukavimpia hetkiä sekä lueskelin D-arjen asioista.
Niin ikään olen käynyt katsomassa säätiedotuksia, uutisia, tulevia tv-ohjelmia, juonut pari kolme kupillista teetä ja pohdiskellut aamupalaa. Olen siis pian kaksi ja puoli tuntia roikkunut tietokoneella, asennoitumassa päivään.
Tekemistähän olisi: olisi oikeita töitä, pitäisi vaihtaa akvaarioihin vedet, tarttis ryhtyä perkaamaan kangasvarastoista lapsille sopivia vaatekankaita (ja tietysti leikkaamaan ja ompelemaan niitä). Astianpesukoneesta pitäisi painaa virtakytkin pohjaan, pyykkejä pitäisi kantaa kodinhoitohuoneeseen asti. Työhuone odottaa perusteellista raivausta, kuopukselle liian pienet vaatteet pitäisi pakata pois, nettisivuja pitäisi päivittää, kalenteri ja tytön omaseurantavihko täytyisi saattaa ajan tasalle, ruokakaupassa pitäisi käydä.
Ja minä istuskelen tietokoneella miettimässä, pitäisikö keittää uusi pannullinen vettä ja juoda neljäs kuppi teetä. Loma on selvästi loppunut.