Ikävä aamuhämärää
Wednesdayjakelun osoitteena elämä
Eilen lähdin töihin iltaviideltä, ja oli aivan pimeää. Se on sitten talviaika.
Muutama vuosi sitten kellojenkääntö oli yhtä kidutusta. Ainahan se on keväällä nihkeää, kun yöstä häviää yksi tunti, mutta pienten tenavien kanssa myös yksi ylimääräinen tunti aiheutti ongelmia. Onneksi jälkikasvumme on aina tiennyt, ettei ihmistä ole tarkoitettu heräämään anivarhain, mutta talviaikaan palaamisen myötä satunnaisia vahinkoja saattoi käydä. Aikoinaan jouduin käyttämään viikon keväällä ja syksyllä tenavien rytmin siirtoon: nitkutin heräämistä ja nukkumaanmenoa kymmenkunta minuuttia päivässä oikeaan suuntaan.
Onneksi tätä nykyä on enää tarpeen hoitaa kellot oikeaan aikaan, lasten rytmi siirtyy kellojen mukana. Ylläreitä sen sijaan riittää ajastusrintamalla: kelloja on sielläkin, missä ei uskoisi.
Ensin on tietysti ihan oikeat kellot: keittiön, työhuoneen ja lastenhuoneen kellot (ja toivon mukaan tuota pikaa myös olohuoneen kello, jota kaipaan aina hautauduttuani nojatuoliin kutimen kanssa), kaksi rannekelloani, työhuoneen kello, herätyskellot. Sitten muut kellon mukaan käyvät: kännykkä, mikro, uuni. Kerran sähkökatko oli nollannut uunin kellon, eikä uuni mokoma suostunut toimimaan ennen kellon uudelleenasetusta. Olin jo varma, että sähkökatko oli kärväyttänyt koko uunin toimintakunnottomaksi.
Tietokoneet sentään osaavat vaihtaa aikaa aivan itsenäisesti. Videoihinkaan ei enää tarvitse kelloja ajastaa, koska niillä ei enää mitään voi nauhoittaa.
Sitä vastoin joka kellonkäännön aikaan unohdamme vaihtaa uuden ajan verensokerimittareihin. Nyt kotimittari oli kesäajassa vain yhden ylimääräisen päivän, mutta koulussa kulkevaa mittaria en ole vieläkään muistanut kääntää. Hämää, kun seurantavihossa lukee eri kellonaika kuin mittarissa. Pitkän insuliinin pistämisessä on onneksi sen verran liukuma-aikaa, että pistosajat saattoi siirtää kertarysäyksellä talviaikaan.
Akvaarioiden valot pelaavat ajastimella. Kaikki akvaariot heräävät nyt tuntia aiemmin kuin olisi tarkoitus ja menevät nukkumaan tuntia etuajassa. Pitäisi säätää ajastimet oikeaan aikaan, mutta tunnin taaksepäin kääntäminen on niissä paljon hankalampaa kuin eteenpäin siirto.
***
Nyt minulla ei ole taas pariin viikkoon kunnon aamuhämärää. Ehdin jo tottua siihen, että aamukahdeksalta oli mukavasti hämärää, sytytin keittiöön kynttilöitä ja nautiskelin hiljaisista aamuista. Nyt kuopus säntää ylös pirteänä ennen kuin isommat lähtevät kouluun, eikä ulkona ole hämärästä tietoakaan.
Edes aamutee ei maistu samalta.