Viikonloppulomatunnelmia
Tanssi on ihanaa.
Perjantaina oli näytös Jyväskylässä, esitysrupeamaa keppisoolon ja Alhenan khaligin verran. Lauantaina ja sunnuntaina tanssin Tuula Tasalan opissa yhteensä 11 tuntia*. Kropassa tuntuu, mutta muuten tuntuu hyvältä.
7HT:n väen ja kunniavieraan kanssa tehtiin sotasuunnitelmia lauantai-iltana. Iltaan liittyi alkoholittomia maljoja, joita nostettiin paitsi vuosipäivien ja kilpailumenestyksen myös näytöksen ja naisten päivän kunniaksi.
Ideariihi kehitteli siinä määrin huikeita visioita, että taivaskaan ei ollut rajana. Sunnuntaina suurin osa ei enää kuulostanut enää aivan toteuttamiskelpoisilta. Joka tapauksessa ensi vuoden kevätnäytöksen valmistelut on aloitettu – silloin vietetään yhdistyksen 20-vuotisjuhlia, totta kai tanssien.
***
Yöpaikkani tarjosi pehmeän vuoteen, pannukaupalla teetä ja hyvää seuraa. Hävyttömän vähän ehdin keittiön pöydän ääressä maailmaa parantamaan, mutta kaikkien osapuolten kannalta oli varmasti ihan hyvä, että jo aamukahteen mennessä olin molempina öinä unten mailla.
Kiireisten perheenäitien dilemma: kun jakaa aikansa perheelle, työlle, nukkumiselle ja kenties jopa oman hyvinvoinnin ylläpidolle, ystävyyssuhteille ei enää paljon aikaa jää. Onneksi parhaat ystävät ovat ja pysyvät, hiljaiselosta huolimatta.
Ja onneksi fiksuimmat miehet ymmärtävät, että keskellä yötä keittiöstä kuuluva tasainen kälätys koituu loppujen lopuksi myös oman parisuhteen eduksi.
*Kursseista tarjolla hehkutusta huomenna Ishtar-blogin puolella.