Tekstiilipäivä
Fridayjakelun osoitteena duunissa, käsityöt
Ensimmäinen päivä pitkään aikaan, kun sain rauhassa koko päivän tehdä hommia. Tuttuun tapaani en ole saanut mitään valmista, mutta moni asia on edistynyt ihan merkittävästi. Suomeksi keskeneräisiä hommia lojuu siellä ja täällä.
***
Tiistaiksi täytyy saada aikaiseksi seuraavaa: kaksi narutoppia, kaksi kiilahametta, seitsemän vatsaverkkoa sekä mahdollisesti kasa hameita ryhmälle, jos varastoista (tai jostain) löytyy sopivaa kangasta.
Narutopit ovat naruja ja hihankorvikkeita vaille valmiina. Suunnitelmassani ei tarkemmin määritelty, miten leveät narut toppiin olisi hyvä laittaa, joten tämä päivä on kokeiltu erilaisia naruja: tosi narua, melkein yhtä narua, ei-enää-lainkaan-narua ja reilusti leveää. Enkä vieläkään oikeastaan tiedä. Voi olla, että siihen laitetaan nyt oikein tosi narut tai sitten naruja kaksin kappalein, kun kerrankin on sen verran kevyt toppilaitos, ettei kaipaa kunnon kannattimia.
Kiilahameista toinen on kuminauhaa ja päärmeitä vaille, omani vasta leikattuna. Täytyy vaihtaa saumuriin toiset langat, ennen kuin sitä voi ommella, joten odotelkoon. Toisen ryhmän hameprojekti on vielä ilmassa, kun tarjolla ei ole sopivia materiaaleja sopuhintaan.
Vatsaverkkoihin kävin hankkimassa puuttuvat osaset (toivottavasti sopivan väristä saumurilankaa, framilonia, olkain- ja napitusmateriaaleja) juuri ennen sulkemisaikaa, päivän olen suunnitellut leikkaamista. Kummasti hirvittää, kun kankaan metrihinta on vähintään tuplaten suurempi kuin suurimmassa osassa käyttämiäni kankaita. Mutta eipä se odotellessa halvemmaksikaan muutu. Sitä paitsi ensimmäisiä tullaan huomenna sovittamaan, ja se onnistuu paljon helpommin, jos kankaat ovat palasina ja palaset yhteen ommeltuina.
***
Perjantain treeneihin täytyy olla valmiina viidet hihatukset sekä oma liivi, housut lyhennettynä ja kuminauha laitettuna hameeseen. Lisäksi ostosetti pitäisi tuunata siihen kuntoon, että se pysyy päällä – uudelleenkoristelua ehtii tekemään vielä myöhemminkin.
Havaitsin tänään, että yksi ostovyö vaatii virkkuukoukkua ennen lavallemenoa. Samalla vaivalla paikkaan tanssikaverin vastaavan lantiovyön sekä milayan.
Yhden soolon asustus on täysi mysteeri. Mielessä pyörii jotain ihan muuta kuin yksinkertaisia ratkaisuja, mutta onneksi aika tekee tehtävänsä ja asustus kaivetaan kaapista. Kahden viikon kuluttua akuutti kiirus on ohi, sen jälkeen ryhdytään viilaamaan suppeampaa valikoimaa.