Synkeä sää, vaikkei myrskyksi sentään yltänytkään. Ajatuskin ulos lähtemisestä paleltaa. Tulisi jo talvi – ristiriitaista kyllä, talvella on lämpimämpää kuin kosteana syyspäivänä.
Olen paininut päivän valintaongelmien parissa. Se ei ole ongelma, lähteäkö äänestämään vai jäädäkö kotiin: en muista vuodesta 1991 jättäneeni väliin ensimmäisiäkään vaaleja. En äänestä siksi, että olisin erityisen innostunut politiikasta. Arvostan vain äänestysoikeuttani niin paljon, että haluan sen hyödyntää.
***
Minkä numeron lappuun kirjoittaisin? Vaalikoneet eivät anna vastauksia. Suhteellisen harva potentiaalinen ääneni saaja on vaalikoneesen vastannut, ja toisekseen vaalikoneissa annetaan vain mustavalkoisia vaihtoehtoja. Vapaat vastaukset kertovat enemmän ehdokkaan ajatuksista, blogit (joita meikäläisillä ehdokkailla ei ole senkään vertaa) kertoisivat vielä enemmän. Kyllä minä mieluusti äänestäisin sellaista ehdokasta, jolla on samoja ajatuksia kuin minulla.
Jäin pohdiskelemaan sitäkin, montako ääntä tarvitaan 3259 hengen kunnassa läpimenoon. Onneksi nettihaulla löytyvät myös neljän vuoden takaiset tuloslistat. Pikainen silmäys kertoi, että viimeksi valtuustoon on päässyt 23 äänellä, jos on demari, 27:llä, jos edustaa keskustaa, ja 33:lla, jos on kokoomuksen ehdokas. Siis keskimäärin voi olettaa, että jos minä ja 27 muuta olemme saman ehdokkaan kannalla, hän päättää meidän asioistamme seuraavat neljä vuotta.
Mutta kuka se ehdokas on?
~~~~~
Jälkikirjoitus iltakymmenen jälkeen
Olen seurannut ääntenlaskentaa Ylen vaalisivuston kautta. Lapsuusajan kotipaikkakuntani uudesta valtuustosta puolet on uusia kasvoja. Nykyisen asuinkuntani valtuustossa nähdään yhdeksän uutta ja kaksitoista vanhaa valtuutettua. Aika rankkaa vaihtuvuutta, vaikka osin johtuukin siitä, että aiemmat ääniharavat ovat jättäytyneet valtuustoista pois.
Tilastollisia havaintoja kotikuntani vaalituloksista: Uuden valtuuston jäsenistä kolmannes tituleeraa itseään yrittäjiksi. Joka neljäs valtuutettu saa elantonsa suoraan tai välillisesti maataloudesta – ovat muuten kaikki keskustalaisia. Eläkeläisiä valtuuston väestä on niin ikään joka neljäs. Mikä mielenkiintoisinta, kokoomuksen neljästä valtuutetusta kolme ilmoittautuu eläkeläisiksi. Onko kokoomuslaisilla aikaa kunnallispolitiikalle vasta eläkkeellä?
Tänä vuonna kuntalaisistani äänioikeuttaan käytti 58,2 prosenttia, reilut puolitoista prosenttia enemmän kuin neljä vuotta sitten. Tänä vuonna läpimenoon vaadittiin viimekertaista enemmän ääniä: demareilla 29 ääntä, keskustalla 31 ääntä ja kokoomuksella 37. Pienessä kunnassa jokaisella äänellä on merkitystä: heti rajan alle jäi kolme keskustalaista 30 äänellä.
Vielä päätteeksi hyvät uutiset: henkilökohtainen ehdokkaanikin meni läpi, ihan toisessa kunnassa tosin. Äänisaalis oli komea – onnittelut peruskouluajan luokkakaverille!
~~~~~
Vihonviimeinen jälkikirjoitus maanantain puolella
Vielä yksi tilastollinen havainto. Kotikuntani nuorin valtuutettu on iältään 31-vuotias. Kaikkiaan kahdeksan valtuutettua on iältään korkeintaan 41-vuotiaita. Yllättävän hyvä määrä meitä lapsiperheikäisiä. Senioriväestöä edustaa viisi yli 60-vuotiasta, joten niinsanottujen keski-ikäisten valtuutettujen määräksi jää hilkun yli puolet. Vastannee aika hyvin kunnan väkijakaumaa. Mainittakoon vielä, että meillä on seutukunnan nuorimmat demarivaltuutetut.
Ja jos joku miettii, miksen ole ihmetellyt miesten ja naisten välistä balanssia, totean: so what? En ole vielä oivaltanut, miksi minun pitäisi äänestää nimenomaan naista. Ihan yhtä hyvin äänen voi antaa miehelle, jolla on fiksu nainen kotona. (No hyvä on, valtuustosta melkein kolmannes on naisia. Kaikki kokoomuslaiset ja kaikki eläkeläiset ovat miehiä. Tämä ei kuvastane kunnan väkijakaumaa.)
hakusanoja vaalit
Ei kommentteja »