Pakkolomalla
Jouduin sitten pakkolomalle. Vähän olen tätä aavistellutkin jo useamman viikon, mutta nyt se läsähti kohdalle.
Pakkoloman kesto on vielä mysteeri, voi kuulemma kestää päivän tai viedä viikkoja. Saas nähdä. Yritän kummiskin iltatunnit käydä viikolla pitämässä.
Nousi nimittäin kuume. Ja kun minulle nousee kuume, olen jo 37:n lukemissa tolkku pois. Nyt sain kaupanpäällisinä vielä lihassärynkin.
Etenen siis päivä kerrallaan. Vaihteeksi siteeraan Popedaa: “Onhan päivä vielä huomennakin / turha surra, täähän on vain elämää.” Se biisi ei tainnut kertoa kuumeesta ja lihassärystä.