Merkinnät teemasta ''

Lievää neroutta

Ensimmäinen kappale, jonka Billy Joelilta kuulin, taisi olla We didn’t start the fire. Ärsyttävä renkutus, ajattelin vuonna 1989. (Olin luultavasti kuullut Piano manin (1973), mutta nämä kaksi kappaletta olivat niin eri maailmoista, etten osannut yhdistää tekijää samaksi.)

Sitten käpäliini osui vuonna 1985 julkaistu Greatest Hits -tupla-LP (niin, se oli sitä aikaa, kun levyt olivat vielä pääasiassa älppäreitä). Tokihan hittikokoelmiin tuppaa yleensä kertymään hittejä ja ylipäänsä loistavia biisejä, mutta Billy Joelin Greatest Hits oli äimistyttävä kokonaisuus. Kaikki tämä ja paljon muuta samassa paketissa (koko biisilistaus, kaikki linkit YouTubeen, josko osa “videoista” kannattaa jättää suosista katsomatta – audioita tarjolla myös Billy Joelin omilla sivuilla):

Just the Way You Are (1977, livevideointi 2000-luvulta): “You always have my unspoken passion / Although I might not seem to care”

Always a Woman (1977, linkin nauhoitus 1978): “And she never gives out / And she never gives in / She just changes her mind”

Movin’ out (1977): “It seems such a waste of time / If that’s what it’s all about / If that’s movin’ up then I’m movin’ out”

Only the Good Die Young (1977, linkki livevideointiin): “You say your mother told you all that I could give you was a reputation / She never cared for me / But did she ever say a prayer for me?”

You May Be Right (1980): “If I’m crazy then it’s true / That it’s all because of you / And you wouldn’t want me any other way”

It’s Still Rock and Roll to Me (1980): “There’s a new band in town / But you can’t get the sound from a story in a magazine… / Aimed at your average teen”

Pressure (1982, linkki livevideointiin): “Now here you are with your faith / And your Peter Pan advice / You have no scars on your face / And you cannot handle / Pressure”

Ja kaiken huippuna The Longest Time (1983; video on ihan sekopäinen mutta biisi on hieno): “If you said goodbye to me tonight / there would still be music left to write” – – “I think you ought to know that / I intend to hold you for / The longest time”.

(Väittäisin, että levyllä olisi myös Honesty (1979), vaikkei sitä listauksessa olekaan: “But when I want sincerity / Tell me where else can I turn / Because you’re the [only] one that I depend on.)

En ole luultavasti juurikaan mitään uudempaa Billy Joelia kuullut*. Nuo vanhat biisit pianoineen ja kiehtovine sanoituksineen tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. Useimmat biisit ovat itse asiassa hyvin yksinkertaisia, mutta niissä on upea melodia. Ja se piano… Kuunnelkaa tämä versio New York State of Mindista (1976, nauhoitus 1978) – siinä on saksofonikin. “It comes down to reality / And it’s fine with me ’cause I’ve let it slide / Don’t care if it’s Chinatown or on Riverside”

Ei se We Didn’t Start the Fire -biisikään enää tunnu niin ärsyttävältä. Mutta ehkä sanojen ymmärtämiseen vaaditaan pikkuisen enemmän historian ja elämän ymmärrystä kuin keskivertopopbiisiin.

*Wikipedian mukaan Billy Joel teki viimeisen pop-albuminsa 1993.