Loma-aivojen anatomia
Tuesdayjakelun osoitteena duunissa, elämä, käsityöt, sanat
Pidin lomaa. Pistin koneet kiinni, nakkasin kännykän pois korvien ulottuvilta ja keskitin ajatukseni intensiivisesti ihan kaikkeen muuhun paitsi työhön.
Ensimmäiset päivät olivat aikamoista tuskaa. Stressaaminen on leipälajini, ja aivot pyrkivät murehtimaan yhtä sun toista asiaa, vaikkei minun tekemiseni tai tekemättä jättämiseni olisi asioiden tilaa miksikään muuttanut – eikä se stressaaminenkaan.
Neljän, viiden päivän päästä alkoi jo vähän helpottaa, ja pikkuhiljaa mielen pohjalta löytyi innostusta ja inspiraatiota niihin kahteen asiaan, joilla olin päättänyt lomani täyttää: kirjoihin ja käsitöihin.
***
Viikon hiljaisuuden jälkeen alkoi jo hymyilyttää, ja loma alkoi tuntua lomalta.
Innostuin testaamaan sen seitsemää pitsineulesorttia, kun metsästin pariin lankaan sopivia neulemalleja. Nautin kiireettömyydestä ja ohjelman puutteesta. Mikä tänään huvittaisi? Mitä tehtäisiin? Vai ollaanko vain ja luetaan? Aika usein päädyttiin kirjojen pariin.
***
Eilisen asennoiduin siihen, että loma on lopuillaan ja tällä viikolla täytyy alkaa taas työnteko. Kaivoin esille kännykän ja sain kirjoitettua yhden tekstiviestin.
Tänään aamulla avasin tietokoneen ensimmäistä kertaa yli kahteen viikkoon. Sain kirjoitettua pari kolme sähköpostiviestiä. Meinasi jo työstressi yllättää loma-aivot, mutta onneksi illalle oli ohjelmaa: otin varaslähdön heinäkuun tanssitunteihin ja pidin ensimmäiset Speli-treenit. Tulin kotiin stressittömänä ja hyvillä mielin.
***
En ole enää lomalla, mutten ole ihan töissäkään.
Loma tuntui lyhyeltä. Nyt ymmärrän, miksi sanotaan, että lomaa olisi hyvä viettää kolme neljä viikkoa yhtä soittoa. Aivoja ei saa käännettyä työvaihteelta loma-asentoon yhdessä yössä – minulta meni viikko.
Ei minulla ole mahdollisuutta pitää neljän viikon lomaa. Tarkoitus on kuitenkin tehdä heinäkuu lyhennettyä työpäivää, osan aikaa toivottavasti myös lyhennettyä työviikkoa. Tosin tuossa keväällä työpäivät olivat välillä lähempänä 20 tuntia ja työviikkoon yritin epätoivoisesti tunkea kahdeksaa päivää, joten niistä mitoista lyhentämisen pitäisi onnistua kivuttomasti.
***
Puikoilla on konttineuletta ja villatakkia; aion testata lisää pitsimalleja neulepuseroani varten, kenties aloitella jotain mukavaa huivia. Pengon läpi kangasvarastoni ja linnoittaudun ompelukoneen ääreen.
Lomaa varten lainasin vajaan metrin pinon kirjoja, siitä on vielä lukematta yli puolet. Lapsille luen ääneen Tarinaa vailla loppua, sekin on tarkoitus päästä tässä kuussa siihen ihan oikeaan loppuun saakka.
Päätin lomalla, että heinäkuu on korukuukausi. Ajattelin ottaa tavoitteekseni tehdä korun päivässä. En ole yksin suunnitelmineni: Inkku oli jo ehtinyt pistää idean sanalliseen muotoon saakka. Tarkoitus on siis tarttua ÄHH*-projektiin. (Älkää nyt kuitenkaan odottako, että minä saan koko projektin blogiin raportoitua, kuvien kera ainakaan.)
***
Huomenna kirjoitan heinäkuun työlistan ja aikataulutan sen. Korkeintaan neljän tunnin työpäiviä, ja viikonloppuisin työkielto. Tai arkipäivinä, sama kai tuo. Kunhan ehdin välillä heittäytyä pihamaalle löhöilypeiton päälle, auringonvarjon alle lukemaan kirjaa tai katselemaan, kun lapset puhaltelevat saippuakuplia.
Heinäkuussa hiipivä työstressi selätetään saman tien.
*ÄHH = älä hilloa helmiäsi