Sormiharjoituksia

Olohuoneen pöytä on (yhä!) likimain tyhjä. Levitin sille tänään kaikki kalenterit (3 + kännykkä), ja suoritin Suuren Kalenteripäivityksen.

Lopputulos: yksikään kalenterini ei ole enää tyhjä. Siellä on töiden lisäksi koko liuta perheen terveydenhuoltoon ja lasten koulunkäyntiin liittyviä merkintöjä: pelkästään tällä viikolla on jalkahoitaja, optikkokäynti, koululääkärin vastaanotto, vanhempainilta ja yksi vanhempainvartti.

Taitaa olla aika raahata helmityötarpeisto takaisin olohuoneen pöydälle. Onhan se parempi, että on pöytä täynnä mutta kalenteri tyhjillään* kuin päinvastoin.

*Kalenterin tyhjyys oli toki silmänlumetta eikä suinkaan vastannut elämän tahdin reaalitilaa (ks. aiemmin tapahtunutta).

hakusanoja aikataulut, kalenteri, siivoaminen
Ei kommentteja »

Meillä on häkellyttävän siistiä.

Keittiön pöydällä on vain yksi saintpaulia, kynttiläkulho ja miehen läppäri (sekä tietysti diabeteksen hoitovälineet, mutta niitä ei silmä edes rekisteröi) – ei sanomalehtiä, paperivuorta eikä epämääräistä rompetta.*

Olohuoneen pöydällä on vain pieni halogeenipöytälamppu, muutama kynttilä ja pari kirjaa ynnä lapsen kamera. Ei helmivärkkejä, ei käsityötarpeistoja, ei leluja ja juoksevia tavaroita.

Kankaat, korut ja käsityöt on pistetty piiloon, lelut on kerätty, kirjat on siirretty kirjahyllyyn, postivuoret on kasattu (setvimättömäksi) pinoksi.

***

Ei huolta, tämä on vain väliaikaista. Huomenna tahi viimeistään ensi viikon aikana kankaat jälleen levittäytyvät ympäri taloa, helmet linnoittautuvat olohuoneen pöydälle ja lelut valloittavat suurimman osan lattiapinta-alasta.

Sitä paitsi siellä, missä edellä mainitut hyödykkeet ovat välivarastoituina, on ahdasta. Miten ison työhuoneen tarvitsisin, jotta mahtuisin siellä oikeasti tekemään töitä?

*Paperivuoreton keittiön pöytä voi olla poikkeus sääntöön. Jo yli kaksi viikkoa keittiön pöytämme on ollut reilusti aiempaa väljempi. Olkoon tavoitteenani pitää pöytä jatkossakin ihmisiä, ei postipinoja varten.

hakusanoja järjestely, keittiö, siivoaminen, työhuone
Ei kommentteja »

Kevät on tullut; Seutukuntamme viimeinen arktinen alue on pääsemäisillään irti lumen kahleista.

Kyseinen maaläntti sijaitsee meidän etupihallamme, pohjoisen puolella. Siinä, mihin lumet talvella katolta tippuvat, on lunta vielä silloinkin, kun muualla kotikuntamme alueella ei enää edes muisteta, että talvi oli tänäkin vuonna.

Viime yönä lämmintä oli 8,5 astetta, ja vettä on satanut useampana päivänä. Tänään etupihallamme räystään varjossa on jäljellä enää ripaus lumenjämiä.

Nyt voi ryhtyä odottamaan hiirenkorvia, siitepölyallergian kaihertamia silmiä ja vuotavaa nenää, paljasjalkakelejä ja tukahduttavia helteitä. Tulossa ne ovat, tänäkin vuonna.

hakusanoja kevät, lumi
2 kommenttia »