Teatterin taikaa + viides biisi
Thursdayjakelun osoitteena sävel, sitä ja tätä
Tänään nautimme teatterin taiasta. Lastemme koulussa tehtiin tänä vuonna musikaali koko koulun voimin. Musikaali esitettiin tänään, toinen esitys on huomenna päivällä muille kouluille.
Olen sanonut sen ties kuinka usein, mutta sanon sen taas: meidän lastemme koulu on aivan loistava. Jälleen oli töitä paiskittu tunteja laskematta – toki lapsetkin, mutta varsinkin opettajat. Puvut, lavasteet, maskit, tanssit, musiikit…
Koulun pitäisi nykyisin tehdä niin paljon. Pitäisi opettaa oppiaineiden valtavat sisällöt, tiedot ja taidot, kasvattaa sosiaalisuuteen ja tiedonhankintaan ja viestintäyhteiskuntaan ja ties mitä. Tällaiset isot projektit vievät hirveästi aikaa tavalliselta koulunkäynniltä, mutta ne palvelevat lasten kehitystä ja kasvamista yhteistyökykyisiksi ja vastuuta kantaviksi ryhmän jäseniksi, esiintymiskykyisiksi ja rohkeiksi nuoriksi ja aikuisiksi, jotka uskaltavat laittaa itsensä peliin.
Siinä missä koulun virallinen oppimäärä kasvattaa lapsista tietäjiä ja taitajia, tällainen musikaaliprojekti kasvattaa heistä tekijöitä. Teatterin taika, yhteen hiileen puhaltaminen ja se käsinkosketeltava jännittynyt ilmapiiri ennen lavalle nousemista – ne ovat niitä asioita, jotka muistetaan vielä aikuisenakin. Ne ovat niitä asioita, jotka auttavat ihmistä löytämään rohkeutensa ja vahvuutensa.
Sanon jälleen, taas kerran: meidän lastemme koulu on loistava.
***
Viides päivä: laulu, joka muistuttaa minua jostakusta henkilöstä.
Olavi Virta: Sinun silmiesi tähden
Isälläni oli lapsuudessani tapana vääntää tämän laulun sanoja. Vasta myöhemmin olen tutustunut aitoon ja alkuperäiseen kappaleeseen, ja tämähän on – varsinkin Olavi Virran esittämänä – komea kappale.
Sinun silmiesi tähden laulan ruusut kukkimaan
Sinun silmiesi tähden siirrän vuoret paikoiltaan