Merkinnät teemasta ''

Finaaliviikko + kolmastoista

Jääkiekon MM-kisojen semifinaaliottelu päättyi juuri. Se olisi sitten sunnuntai-iltana finaalin paikka.

Tiistaina Suomi jatkoi lauantain Euroviisu-finaaliin. Luvassa on siis varsin jännittävä viikonloppu.

Tässä kohti on hyvä huomauttaa, että jääkiekkoa katson vain MM-kisojen aikaan, enkä ymmärrä säännöistä muuta kuin sen, että kiekko kannattaa lyödä erivärisen paidan taakse kuin itsellä on. Euroviisuista ymmärrän paljon enemmän, josko edelleen minulle on mysteeri, miksi viisujen äänestyksissä näkyy enemmän politiikka kuin musiikki.

Joka tapauksessa kumpikin viihteen laji, sekä lätkä että viisut, sopii mainiosti käsitöiden taustaksi. Lauantai-illalle ajattelin villapaitaneulomusta, sunnuntaina saatetaan liikkua paljettienkin maailmassa.

***

Kolmastoista päivä: laulu, joka on “guilty pleasure”

Tätä haastetta on tulkittu niin, että valitaan laulu, josta pitää, mutta mitä ei kehtaisi tunnustaa. Yritin kovasti keksiä sellaisia lauluja, mutta ei – minä tykkään pää pystyssä niistä hulluimmistakin biiseistä, jotka minua miellyttävät (odottakaahan huomista haastetta!).

Päädyin valitsemaan sellaista musiikkia, mistä tykkäämistä ehkä pitäisi pitää nolona. Minä nyt vain tykkään tästä.

Rick Astley: Till then (time stands still) (YouTube-linkki)

Rick Astley kuului 1980-luvulla Stock–Aitken–Waterman-trion tiimiin. SAW teki varsin toimivaa tanssimusiikkia monille artisteille, josko tietyt biisit (kuten Kylie Minoguen I should be so lucky) olivat omiaan aiheuttamaan varsin pahanlaatuista ihottumaa.

Minä pidän Rick Astleyn tummasta äänestä ja erityisesti niistä kappaleista, jotka eivät ole peruspoppista. Valitsin tähän kuitenkin parhaan Rick Astleyn SAW-biiseistä.