Merkinnät teemasta ''

Joulusatu 2011

Tämä joulusatu on julkaistu Helmetti-foorumin joulukalenterissa 21. luukkuna.

“Tänä vuonna ei tule joulustressiä”, Eeva sanoi. Se kuulosti ääneen lausuttuna vielä paremmalta kuin hiljaa mielessä mietittynä. “Tänä vuonna ei tule joulustressiä. Tänä vuonna ei tule joulustressiä. Tänä vuonna ei tule joulustressiä.”

Tänä vuonna asiat hoidettaisiin ajoissa ja hyvässä järjestyksessä, Eeva pitäisi siitä huolen. Tänä vuonna jokaiselle asialle olisi aikansa, paikkansa ja tekijänsä, ja kun joulu koittaisi, se otettaisiin kerrankin vastaan iloisena, valmistautuneena ja kaikin puolin levollisena.

Eeva kierähti huovan päällä vatsalleen, kurotti muistikirjan laukustaan ja avasi uuden sivun. “Jouluvalmistelut”, hän kirjoitti otsikoksi.

“Mutta ensin vähän aurinkovoidetta, ettei selkä pala”, Eeva tuumasi. “Kiva, että kerrankin juhannuksena on kunnon helteet!”

***

Eevan jouluvalmisteluaikataulutus oli valmis. Ensin hän oli kirjannut ylös kaikki tehtävät asiat, sitten aikatauluttanut ne kalenterin kanssa ja lopulta koonnut tehtävät henkilöittäin, tehtäväalueittain ja viikoittain. Koko systeemin kruunasi puolen seinän kokoinen miellekartta, jossa joulu-sanan ympärille oli koottuna muistettavat ja tehtävät asiat.

Eeva oli listannut jouluruokien tekemiset ja ostamiset, joulusiivoukset eriteltyinä huoneittain, hankittavat joululahjat, lähetettävät joulukortit ja muut joulumuistamiset. Asioita tarkemmin pohdittuaan Eeva oli päätynyt inventoimaan kynttilät, joulukoristeet ja varalamput. “Ettei sitten tule yllätyksenä, kun jokin puuttuu”, hän perusteli, omasta mielestään varsin järkevästi.

Vauhtiin päästyään hän oli ottanut arkistoistaan esille viimeisen viiden vuoden joulukortit, tehnyt luettelon joulukortteja lähettäneistä tahoista ja koonnut tilastollisen analyysin siitä, mistä perheen joulukortit tulevat.

“Meille on saapunut vuosittain keskimäärin 88,3 joulukorttia. Näistä 20 prosenttia on minun sukulaisiltani”, Eeva totesi aamupalapöydässä, “67 prosenttia minun ystäviltäni, kymmenen prosenttia sinun kavereiltasi – tosin niiden vaimot ne näyttävät kaikki kortit kirjoittavan, paitsi Jartsa oli kyllä sutaissut sen korttinsa ihan itse, ihme että posti osasi ylipäänsä kantaa sen oikeaan osoitteeseen – ja loput kolme prosenttia sinun sukulaisiltasi.”

Eeva nosti katseensa odottavasti, mutta Asko oli uppoutunut Sunnuntaisuomalaisen lukemiseen. Eeva huokasi. Tässä sitä nähdään, ei tulisi joulua tähän taloon, jos se olisi Askosta kiinni. Tosin totuuden nimissä, olihan hänkin jo vähän aikatauluista jäljessä, kun joulukorttianalyysiin oli uponnut sen verran paljon aikaa, mutta ehtisihän sitä neljässä kuukaudessa ottaa aikataulut kiinni.

***

Sitten tuli syksy ja syksyn kiireet, flunssa iski päälle kotona ja töissä, tuli pari yllättävää viikonloppumenoa ja yhtenä viikonloppuna – mutta vain yhtenä, Eeva painotti – hän oli antanut periksi ja jäänyt löhöilemään Askon kainaloon, kun televisiosta tuli koko kausi Rillit huurussa -sarjaa. Sarja ei ollut Eevan suosikkikomedia, mutta olihan se monin paikoin hauska. Ja sarjan alkuperäinen nimi The Big Bang Theory oli paljon parempi kuin epämääräinen suomennos.

Mutta se siis oli vain yksi viikonloppu. Sille viikonlopulle Eeva oli merkinnyt porkkanoiden kuorimisen, keittämisen ja pakastamisen soseena, jotta tänä jouluna saataisiin oikein hyvää, itsetehtyä porkkanalaatikkoa. Mutta olihan tässä vielä syksyä jäljellä.

Lokakuun lopussa Eevaa alkoi jo hirvittää. Nyt hän oli jo reilusti aikatauluista jäljessä, ja marraskuulle oli tulossa pari työreissua ja pikkujoulut (pikkujouluasujen hankinta on unohtunut listasta!). Lisäksi Askon silmät alkoivat aina uhkaavasti pullistua päästä, kun Eeva mainitsi – vaikka vain ihan pienesti sivulausessa – erään viisikirjaimisen sanan, joka alkoi aakkosten kymmenennellä kirjaimella.

***

Ensimmäisenä adventtiviikonloppuna Eeva päätti ryhdistäytyä. Hän pisti herätyskellon soimaan kello 6.12, eikä torkuttanut sitä kuin puoli seitsemään. Hän laittoi Rajattomien joululevyn soimaan (sen verran hiljaisella, ettei se häirinnyt Askon unta), sytytti pari kynttilää, ja ryhtyi hommiin.

Puoleen päivään mennessä Eeva oli karsinut jouluvalmistelulistaltaan pois noin kolme neljäsosaa tehtävistä. Kieltämättä listalle oli eksynyt jokunen asia, joka ei ehkä ollut aivan välttämätön joulun kannalta. Esimerkiksi kirjahyllyn aakkostamisen saattoi ihan hyvin jättää välipäiväpuhteiksi.

Ja sitten töihin! Koska naiselta multitasking sujuu luontaisesti, Eeva ryhtyi askartelemaan joulukortteja, käymään läpi verkkokauppoja ja keittämään porkkanoita. Homma sujui loistavasti aina siihen asti, kun yksi kattilallinen pääsi kiehumaan kuiviin, kun Eeva oli jämähtänyt puhdistamaan musteen ja glitterin sekoitusta olohuoneen sohvalta.

Onneksi Eeva tajusi vasta viikkoa myöhemmin, että hän oli tilannut saman Big Bang Theoryn kauden kahdesta eri verkkokaupasta.

***

Vääjäämättömästi päivät jouluun vähenivät. Joulukortit Eeva sai postiin kymmenen minuuttia ennen sulkemisaikaa, joten tehtävän voi luokitella onnistuneen ajoissa, likimain hyvissä ajoin.

Joululahjojen etsintä sen sijaan oli sujunut huonommin. Askolle lahjat olivat jo hankittuna, osa kahteenkin kertaan, samoin omille vanhemmille, mutta erityisesti Askon vanhempien lahja oli vaikea keksiä.

Yhden lahjan Eeva oli jo Askon vanhemmille ostanut, nimittäin torkkupeiton, joka sopi täydellisesti heidän sohvansa koristetyynyihin. Mutta adventtikyläilyreissulla Eeva oli huomannut, että sohvalle oli ilmestynyt tismalleen samanlainen torkkupeitto.

Eeva huokasi syvään. Juuri oikeiden lahjojen keksiminen vie kovasti aikaa.

***

Eeva kiersi kauppoja, marketteja, putiikkeja ja myyntikojuja, kävipä hän koluamassa kahdet myyjäiset ja yhdet messutkin. Joulukuun 21. päivän iltana hän saapui myöhään kotiin – jonka siivoaminen oli pahasti kesken – kädet täynnä kasseja ja pusseja ja nyssyköitä. Hän haki vielä toisen mokoman vaatehuoneen perukoille piilotettuja ostoksia, levitti ne kaikki olohuoneen lattialle ja ryhtyi töihin.

Iltayön hän kääri paketteihin lahjan toisensa perään, kieritti nauhaa ja kiinnitti ruusukkeita. Lopulta hänen ympärillään oli röykkiöittäin lahjoja. Silloin Eeva tajusi: yhdessäkään paketissa ei ollut vielä nimikorttia ja kaikki paketit näyttivät samanlaisilta. Hän ei tiennyt, missä oli Anna-tädille ostettu Finlandia-voittaja, missä Askon Big Bang Theory -dvd, missä laatikollinen sitä parempaa suklaata, josta Vellamo-mummo erityisesti piti.

Olohuoneen pöydällä makasi koko huolellisesti rakennettu jouluvalmisteluaikataulu. Eeva tuijotti sitä ja aikataulu tuijotti takaisin. Siinä se lällätti: “Päihitinpäs sinut, päihitinpäs sinut. Tässä on voittajan käsi!”

Eeva otti aikataulun päällimmäisen sivun ja repaisi sen reunasta pienen palan. Se ei tuntunut ollenkaan hullummalta. Hän repaisi toisen. Aina vaan paranee. Lopulta hän vetaisi paperin reteästi keskeltä kahtia. Mieliala koheni selvästi.

Vajaa vartti myöhemmin Eeva istui paperisilppukasan keskellä. Oli kuin ensilumi olisi ryöpsähtänyt olohuoneeseen. Eeva puhalsi kerran, sitten toisen kerran. Paperisilppu lähti leijailemaan lahjaröykköiden päälle.

Eeva haki joulunauhoilla koristellun pienen sypressin ja viisilatvaisen joulutähden ja asetteli ne lahjaröykkiöiden keskelle. Hän kouraisi kahmalollisen paperisilppua, heitti sen ilmaan ja antoi laskeutua koko asetelman päälle. Sitten hän haki kameran ja otti kolme valokuvaa, kaikki varmuuden vuoksi erilaisilla asetuksilla.

***

Eeva sytytti viisi kynttilää, kolme kruunukynttilää asetelmassa ja kaksi paksumpaa pöydällä. Hänellä oli kupillinen lämmintä glögiä ja keskivertoa isompi sydänpipari, juuri se, jossa sokerikuorrutus oli mennyt prikulleen oikealla lailla.

Hän avasi Facebookin, latasi sinne parhaiten valottuneen kuvan lumisesta lahja-asetelmastaan ja kirjoitti päivityksen: “Aattoon on kolme yötä. Viis lahjoista ja siivouksesta ja valmisteluista – tänä vuonna valmistaudutaan jouluun nauttimalla kynttilöiden valosta ja juomalla glögiä. Stressitöntä Joulua!”

Samassa Eeva muisti, että juhlapäivien nimiä ei kuulu kirjoittaa isolla. Hän kävi korjaamassa: “Stressitöntä joulua!” Sitten hän painoi lähetä-nappia.

© Inka Vilén 2011

Jälkihuomautus: en ole vielä ehtinyt aloittaa jouluvalmisteluja tälle vuotta. Mutta onhan tässä vielä päiviä jäljellä.