Vapaalla + 21. ja 22.

Vietin viikonlopun vapaalla. Vastoin tapojani tällä kertaa vapaapäivänä ei tehty töitä – ei oikeita töitä eikä juuri kotitöitäkään. Eikä sitten oikeastaan mitään muutakaan.

Kuulemani mukaan vapaalla olemisen pitäisi virkistää ja palauttaa toimintakykyä. Juu ei. Juuri nyt pitää varmaan panostaa enemmän sanontaan “vierivä kivi ei sammaloidu”, sillä niin kauan kuin pysyn liikkeessä ja työssä ja toiminnassa, asiat etenevät, mutta kun pysähdyn — —

Juuri näin: kaikki pysähtyy, aivotoimintaa myöten. Taitaa kroppa ja pää koettaa vihjailla loman tarpeesta. Mutta kuinka pitkä loma tarvitaan, ennen kuin virkistymisvaikutus alkaa näkyä?

***

Kahdeskymmenesensimmäinen päivä: laulu, jota kuuntelen onnellisena

Gabriella Cilmi: I don’t want to go to bed now (YouTube-linkki)

Laulu on Gabriella Cilmin ensimmäiseltä levyltä Lessons to be learned. Tämä biisi soi aurinkoisina päivinä autossa, ja asiaan kuuluu, että laulan l-u-j-a-a mukana. Ei ihan sovi äänialalleni, mutta joskus on tehtävä myönnytyksiä.

I know you’ll think it’s right
If you see inside my mind
It’s summer everyday
And it’s music through the night

***

Kahdeskymmenestoinen päivä: laulu, jota kuuntelen surullisena

Semmarit: Susien teillä (YouTube-linkki)

Seminaarinmäen mieslaulajat, Semmarit, osaa tehdä sekä hauskaa että vakavaa, railakasta ja tunteisiin käyvää. YouTuben biisivalikoima oli aika niukka, joten valitsin tuon Susien teillä -kappaleen (katso myös liveversio).

Mieluiten olisin ehkä valinnut kappaleen Aika maalata naama, jonka intiaanihenkiseen sanoitukseen olen ollut kovasti mieltynyt. Kumpainenkin on muuten Petri Pullin sanoitus.

Taivaalla mustalla kipinää lyön
synkkiä rotkoja nilkutan yön
hangella peiliä kelmeää ulvon
maalia sinistä kuuvalon juon

Haluaisin sanoa, että...