Adventtiaika alkoi
postileima 30.11.2007 kello 23.57
perjantaijakelun osoitteena sitä ja tätä
perjantaijakelun osoitteena sitä ja tätä
Tänään oli kirkossa alle kouluikäisten adventtihartaus. Siitä alkaa joulunodotus tai ainakin jonkinmoinen henkinen valmistautuminen siihen tosiasiaan, että joulu tulee myös tänä vuonna.
Lauloimme illalla Hoosiannaa ja muutamia muita tuttuja joululauluja. Ehkä pikkuhiljaa rohkenen laittaa joululevytkin soimaan – ei kai niihin enää ehdi kyllästyä?
lauantaina 1.12.2007 kello 15.43
Suosittelen M. A. Nummisen kappaletta ‘Joulupukki puree ja lyö’. Se jos mikä herättää joulumieltä. Pidän erityisesti kohdasta “Jumalauta kakarat, kohta paukkuu pakarat, tulee turpaan kaikille, myös isälle ja äidille”. 😀
lauantaina 1.12.2007 kello 16.00
Juicen sikalaulukin on ihan sikahyvä.
lauantaina 1.12.2007 kello 18.37
Teidän kanssanne *lol* . Ihan ajattelin tällaista konservatiivisempaa linjaa, kuten “En etsi valtaa loistoa” ja “On hanget korkeat nietokset”.
Sitä paitsi minun täytyy muistaa vastuuni kasvattajana. Musiikkivalintani (vaikkapa Kyläpelimannien “Nainen vallitsee ja miestä hallitsee”) ovat jo muutenkin omiaan muokkaamaan jälkikasvun luontaisesta kehitystä suuntaan, jota aivan kaikki eivät ehkä arvosta ;).
M. A. Nummiseen minulla on muutenkin traumaattinen suhde, kiitos nuoruuteni levyjulkaisun “Jänikset maailmankartalle”. Taannoin meni yksi ilta ihmetellessä Juicen “Musta aurinko” -biisin hienoutta. Vastoin yleistä käsitystä osaan siis arvostaa myös muita sanoittajia kuin Pauli Hanhiniemeä.
sunnuntaina 2.12.2007 kello 10.32
Haa, joku muukin on traumatisoitunut “Jänikset maailmankartalle” -viisusta. Mulle on jäänyt painajaismaisesti mieleen, miten olin joskus muksuna kuumeessa ja näin M. A. Nummisen jäniksenkorvineen hoilottamassa tuota televisiossa. Se meinaan pelotti pientä. O_o
sunnuntaina 2.12.2007 kello 22.34
Lapsuuden traumat ovat tatuoituneet tajuntaamme. Löytyy sieltä M. A. Nummisen 70-luvun tuotannosta jotain sellaistakin, joka ei aiheuttanut minulle traumoja. Muistan kuunnelleeni laulua, jonka sanat olivat suoraan olikohan se armeijan hevosenhoito-ohjeistosta. “Puhdistuksen tarkoituksena on edistää hevosen ihon toimintaa sekä” … tuota, jotain… “torjua ihotauteja ja syöpäläisiä sekä saada hevosen karva sileäksi ja kiiltäväksi.”
Niin, voisihan sitä säveltää vaikka puhelinluettelon. Tuossa on sentään enemmän verbejä ja konjunktioita.