Tulosidonnaisuus sucks

Vieno pyyntö: eivätkö poliitikot voisi rajoittaa puheiden pitämistä arkipäiviin? Joka kerta, kun ne suunsa avaavat viikonloppuna, tulee kiukkuiseksi.

Tänään eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari (sd.) on esittänyt, että lapsilisät pitäisi muuttaa tulosidonnaisiksi. Samalla lapsilisää voitaisiin korottaa.

Kun viimeinen kotihoidontukijakso loppui, olin riemuissani, että Kelan lomakerumban loppui. Tosiasiassa diabeteksen myötä Kelaan saa olla yhä yhteydessä säännöllisesti, mutta alun lomakepaljouden jälkeen riittää, että laittelen tasaisin väliajoin matkakuluanomuksia (joista ei korvauksia saa kovin monta euroa).

Tulosidonnaisuus on hieno ajatus ja varmasti suomalaisen yhteiskunnan kulmakivi, mutta ainakin meidän tapauksessamme se on ollut keskimääräistä suurempi paise takamuksessa (vapaa suomennos englannin idiomista). Vähintään kaksi kertaa vuodessa sain toimittaa Kelaan palkkatodistukset ja palkka-arviot, joiden perusteella arvioitiin, millaisiin tulosidonnaisiin kotihoidontuen lisäosiin meidän perheemme oli sillä erää oikeutettu.

Normaali palkkatyöläinen selviää suhteellisen helpolla, kun tulot eivät vaihtele kuukaudesta toiseen. Minulla ei ole ollut työurani alusta asti kahta kuukautta vuodessa, jolloin tulot olisivat samat: esimerkiksi tuntiopetuksesta tulee rahaa sen mukaan, montako tuntia kuukaudessa on pidetty. Yleensä lukukauteen mahtuu yksi “normaali” kuukausi, loppuja pilkkoo joko aloitus, lopetus tai jonkin sortin loma. Sitten ovat ne ennalta arvaamattomat tulot, kun tulee pyyntö paikasta A, että teetkö homman B. Seuraavan kerran samalta taholta saattaa tulla pyyntiä ensi kuussa tai ensi vuonna.

Teen mielelläni epäsäännöllistä työtä, välillä urakoin pitkää päivää ja välillä pidän pitempään vapaata. Nyt, kun en ole minkään etuuksien takia tilivelvollinen tulojeni vaihtelevuudesta, homma pelaa oikein mukavasti. Verottajalle riittää, että vuoden lopussa tulot ja verot täsmäävät, ja minulle riittää, että rahaa löytyy elämiseen tarvittava määrä. Ketään muuta ei kiinnosta.

Suomi on niin byrokraattinen maa jo valmiiksi, etten kaipaa yhtään lisää pakkotäytettäviä lomakkeita ja ilmoitusvelvollisuuksia. Lapsiperheitä oli vuonna 2006 Suomessa 756 816. Kyllä siinä muutaman Kelan virkailijan päivät kuluvat, kun he laskevat tuolle sakille tulosidonnaisia lapsilisiä.

2 vastausta merkintään “Tulosidonnaisuus sucks”

  1. Kaikki ei niitä lapsilisiä tarvitse ja ne pistetään parempituloisissa perheissä suoraan lapsen tilille tai annetaan omaan käyttöön, mihin ne ei kuitenkaan alunperin ole tarkoitettu. Siitä huolimatta olen kanssasi samaa mieltä ettei lapsilisää saa pistää jonkun tuloseurannan kohteeksi. Jos niin kävisi niin se aiheuttaisi jälleen lisää mietintää siitäkin onko työnteko kannattavaa kun lapsilisät laskee jos tekee töitä. Eli ehdoton ei täytettäville A4 kaavakkeille.
    Vanhoistakin saisi jo karsia samoja asioita saa ilmoitella useampaan paikkaan.

  2. Ei kieltämättä tullut mieleenikään, että niitäkin talouksia varmaan on, jossa lapsilisä on vara pistää tilille kasvamaan 0,25 prosentin korkoa. Siitä näkökulmasta tulosidonnaisuudessa olisi järkeäkin.

    Kun avasin aikoinaan pankissa tiliä vastasyntyneille lapsilleni, niin pitivät itsestäänselvyytenä, että lapsilisät ohjataan niille tileille. Hoh.

Haluaisin sanoa, että...