Maskissa

Taas on tanssittu, nyt on takana Etelä-Pohjanmaan itämainen ilta. Viimeviikkoisen jälkeen kevyt ilta, vain kolme omaa tanssia ja kolme muuta ryhmieni tanssia.

Aika vähän ehdin tansseja näkemään, sillä harjoittelin maskeeraajan tointa pitkin iltaa. Lavameikki on jotain ihan muuta kuin päivämeikki, mikä on useimmille tanssijoille se ainoa tuttu meikkauksen muoto. Lavalle ei mennä samannäköisenä kuin sukujuhliin.

Alkuillan vetelin ihmisille kulmakarvoja. Useimmat kyllä läträävät ansiokkaasti luomivärin, ripsivärin ja vielä huulipunankin kanssa, mutta kulmakarvat unohtuvat. Kieltämättä itsekin lisäsin kulmakarvoja kolmeen otteeseen, jotta olivat tasapainossa muun naamani kanssa.

***

Seuraava esiintyminen on Seinäkuun yössä, sitten tähdätään Jyväskylään. Pitäisi varmaan siivota meikkipussi, jotta ne olennaiset löytyisivät vähän helpommin. Ja pitää mennä ostamaan asiallista poskipunaa, ei mitään sukujuhliin sopivaa.

2 vastausta merkintään “Maskissa”

  1. Ei sinulla mitään esiintymisjännitys tärinää ainakaan käsissä sitten ole ollut.
    Tuli nuoruus mieleen kulmakarvoista.
    Olin kovin kateellinen kaverille jolla oli vaaleat kulmakarvat ja niitä sitten ruskealla korosti.
    Omat on aina olleet hävyttömän tummat ja varsinkin nuorempana tuntui ettei ne sopineet punaverisiin väreihini ollenkaan.

  2. Alkaa olla itsestään selvää, että keikoille piirrän reteesti itselleni kulmakarvat. Mutta enpä sitten osaakaan päivämeikkiin niitä enää loihtia. Minullakin on luonnostaan suhteellisen huomaamattomat kulmakarvat, ja tuntuu siltä, että niiden korostaminen pompsauttaa ne liikaa framille arkimeikissä. Luontaisesti tummat olisivat niin paljon helpommat. Vaihdetaanko 😀 ?

Haluaisin sanoa, että...