Muisti on rajallinen
Mondayjakelun osoitteena sitä ja tätä
Tänään olisin tarvinnut lapsen sosiaaliturvatunnusta, eikä sattunut asianmukaisia dokumentteja mukaan. Havaitsin siinä kynää pyöritellessäni, että syntymäajan sentään muistan, mutten koodin loppuosaa.
Joskus aikoinaan osasin valtavan määrän asioita ulkoa. Kai sitä alkaa vanhuus painaa, kun nykyisin enää harva asia jää kovin pysyvästi mieleen. Esimerkiksi pikapankkikortin tunnusluvuista muistaisin ihan hyvin muutaman vuoden takaisen numerosarjan, mutten nykyistä. Edelleen muistan 1980-luvulla käytössä olleita puhelinnumeroita, mutten nykynumeroista omani lisäksi kuin pari muuta.
Edelleen muistan yläasteella aikani kuluksi opettelemani määritelmän: “Metri on sen matkan pituus, jonka valo kulkee 1/299 792 458 sekunnin aikana.” Sen koommin en ole näin käytännönläheisiä asioita tullut ulkoa opetelleeksi.
1980-luvulla osasin ulkoa kaikki Kim Wilden laulut (ynnä aika monen muunkin silloisen artistin). 1990-luvun vaihteessa osasin ulkoa käytännössä koko Beatlesin tuotannon. Muutamaa vuotta myöhemmin osasin kaikki Kolmannen Naisen kappaleet. Aika monet vanhat laulut kaivautuvat yhä alitajunnasta esille, mutta uudemmat pysyvät aktiivisessa muistissa vain rajallisen ajan. Muutama Kolmannen Naisen biisikin on päässyt katoamaan muistilokeroista.
***
Olen viime viikolla unohtanut hoitaa yhden akuutin asian. Onneksi sain armonaikaa ja voin hoidella homman vielä huomenna. Toivottavasti kovin monta muuta kiireellistä hommaa ei ole unohtunut.
Ja toivottavasti muistan huomenna hoitaa sen rästityön pois käsistä.
Haluaisin sanoa, että...