Tanssienergiaa

Iltapäivällä ennen viittä olin kuolemanväsynyt. Pitkä työputki takana, univelkaa ja nopeilla hiilihydraateilla eletty työteliäs päivä takana, illan opetukset puoli kuudesta eteenpäin.

Vedin tunnin verran disco orientalia – en hirvittävän energistä tuntia, mutta kummiskin sellaisen, että kroppa lähti liikkeelle. Vähän pääsin jo katsomaan, miltä eka koreografia alkoi näyttää ryhmän tekemänä.

Ja kun tunnin (no, se vähän venähti, joten reilun tunnin) discopläjäys oli ohi, olinkin jo pirteä ja jammausintoinen. Bailailin siinä yhden reippaan saidibiisin tahtiin ennen Saharan treenejä ja tajusin, että kaikki väsymys oli kadonnut. Miten siinä niin pääsi käymään?

On ihanaa, että saan tehdä monenmoista työtä. Kun koneen ääressä istuminen alkaa tökkiä, pääsee opettamaan, ja kun tanssi vetää kropan tukkoon, voi siirtyä henkisen työn pariin. Kun pää on tyhjä, voi tehdä käsillä, ja kun mikään muu ei suju, aina voi kirjoittaa laskuja ja tehdä kirjanpitoa.

Haluaisin sanoa, että...