Sormiharjoituksia

Olen kotiutunut kesäfestivaalista hitusen aivottomassa mutta kaikkinensa hyvin hurmioituneessa mielentilassa.

Kaikki, mitä oli pakko saada tehtyä, tuli tehtyä. Ei hyvissä ajoin, mutta siihen ehdottomasti viimeiseen määrähetkeen mennessä kuitenkin. Ei tarvinnut kävellä lavalle ilman hihoja (harsintaa takahuoneessa), ei tarvinnut mennä esiintymään ilman koruja (aamutuokio Swarovskien parissa), ei tarvinnut mennä lavalle ilman juontoa – tai no, pari juontoa piti vetää improna, josko jonkinmoinen ajatusrunko oli sentään jossain aivojeni sopukassa, kun sitä juontovuoroa odotellessa pöydässä hiljaa sommittelin.

Neljä päivää loistavia kursseja (vähän jouduin lintsaamaan, järjestelykiireet ja uhkaava kurkkukipu vaativat veronsa), kolmena iltana esiintymiset. Paljon tuttuja, ihania ihmisiä, ja paljon myös sellaisia, joista tuli tuttuja. Ihan liian vähän aikaa keskustella syvällisiä, mutta sentään kuulumisia ehdittiin vaihtaa kurssisaleissa, takahuoneissa ja festaritoimistossa kohdatessa.

Poikkeuksena normaaliin festarikuvioon kassit eivät karttuneet merkittävästi: ostin vain neljät tanssijalkineet, sillä aikaa basaareissa pyörimiseen ei ollut. Ja meikkivoiteen, kun meikkipussista löytynyt iskemätön puteli osoittautui kalmankalpeaksi. Ja pussillisen apteekkitavaraa, jotta pahin kurkkukipu saatiin taltutettua.

***

Näistä festareista jäi tolkuttoman hyvä mieli (muutamat vastoinkäymiset olen päättänyt aktiivisesti unohtaa), sillä hyvää palautetta sateli koko viikonlopun ajan.

Torstaina Kameliklubissa esiintyivät tanssiryhmäni Sahara (andalusialaista) ja Alhena (nuubialaista), jotka palautteesta päätellen miellyttivät yleisöä suuresti.

Perjantaina Kairon yön juonnot onnistuivat muutoksenmuutoksista huolimatta melkoisen hyvin, ja ymmärtääkseni sekä ranska että arabia kuulostivat tunnistettavilta. Käännöksistä lähetän lämpimät kiitokset ja lentosuukot ystävilleni Maisalle, Zahralle ja Anulle.

Ja Tähtigaalan soolostani olivat ilmeisesti nauttineet myös muut kuin omat oppilaani. Sooloa kuvattiin sanoilla “vaikuttava”, “dramaattinen” ja “ihan skitso”. Varsinkin viimeksimainittu oli juuri sitä, mitä toivoinkin: käsiohjelmassa luki tanssin nimenä Khimaira.

***

Minulla oli aivan vietävän hyvät festarit. Olin valinnut aivan ihania kursseja, ja tietysti se, että onnistuu esiintymisissä, on kruununa kaikelle.

Yksi parhaimmista uutisista oli se, että ensi kesänä päästään Savonlinnaan, jossa Farah ry. järjestää ensi kesän festarit. Kun kuulin suunnitelmahahmotelmista, ilmoittauduin saman tien ensimmäiselle kurssille.

hakusanoja esiintyminen, kesäfestivaali
| Lisää kommentti »