Urheilujuhlaa

Kylmä ja vetinen sää selkeni sopivasti tälle päivää, kun kisattiin kunnan koulujen yleisurheilukisoissa. Olin varustautunut kymmentä astetta viileämpään säähän muun muassa kolmella paidalla, säärystimillä sekä kolmilla eri hanskoilla, joten minun ei tarvinnut kärsiä vilua.

Huoltojoukkojen edustajana tehtäviini kuului muonitus, tarpeisto sekä luonnollisesti diabeetikon erityistarpeiden huomioiminen. Suomeksi raahasin mukanani vesipulloja ja eväsleipiä, tuulipukuja, päähineitä ja hanskoja, jotka ihmeen kaupalla mahtuivat yhteen reppuun. Lisäksi olallani keikkui diabeetikon inskalaukku, jossa olivat insuliini, verensokerimittari, siripirit ja muut hätähiilarit. Kokonaiskantamuksen täydensi kameralaukku (oma valinta).

***

D-rintamalla päivä sujui sangen mallikkaasti: verensokeri mitattiin ennen pikajuoksua, lounaalla ja vielä ennen 600 metrin juoksua. Odotuksenmukaisesti sokerit heiluivat aika korkealla, kun kilpailuissa oli tavanomaisen liikunnan lisäksi vielä täpinälisääkin.

Pituushyppy esimerkiksi nostaa sokereita. Siinä tehdään lyhytaikainen, räjähtävä suoritus, ja sen jälkeen on taas seisoskelua ja odottelua. Myöskään lyhyt pikajuoksu ei sokereita ainakaan laske.

Sitä vastoin kavereiden kanssa kuljeskelu ja kisailu toi sokereita yllättävästikin alaspäin (tai sitten laskun syynä oli täpinän tasaantuminen). Ennen 600 metrin juoksua sokerit olivat jo laskeneet kymmenen pintoihin, mitä pidin turhan matalana tässä tilanteessa — puolitoista totista kierrosta on yllättävän rankka suoritus, ja kun täpinä vielä kisojen jälkeen laskisi, arvelin, että sokerit tulisivat lujaa alas. Nostatin siis väkisin sokereita ylös puolen lakritsipatukallisen verran (~7 hiilaria), sillä viime aikoina hypoja on ollut turhan tiheästi.

Tällä kertaa nostatus ei olisi ollut tarpeen: sokerit pysyivät koko iltapäivän tasaisen korkeina ja tulivat alas välipalainsuliinilla, eikä illallakaan tullut hypoja (kuten saunailtoina ei yleensäkään). Joko päivän kuljeskelu kavereiden kanssa ei ollut yhtä hurjaa kuin koulupäivien välituntimellastukset tai popkorni on urheilupäivinä erinomainen sokerinnostatusnaposteltava: nostaa muttei romauta.

***

Vaikka päivän seuratuin suoritus olikin verensokerien liikesuunta, myös kisoihin osallistuneet saavat kiitosta. Tsemppi oli hyvä, suorituksiin paneuduttiin ja mukana oli aitoa urheilumieltä. Eivätkä tuloksetkaan olleet yhtään hullumpia. Pitäisiköhän ensi vuotta varten jo treenatakin?

Haluaisin sanoa, että...