Ei kai se haittaa

Nappasin juuri suuhuni viimeisen napin lääkekuurista. Parantelen rasitusvammaa tänään kymmenettä päivää; olen syönyt lääkkeitä ja lepuuttanut kättä. Täyslepoon en kyllä pystynyt (siihen on syynsä, miksi ihminen on kaksikätinen).

Tapanani on lukea kaikkien lääkkeiden pakkausselosteet, ennen kuin lääkettä käytän. Joskus tuntuu siltä, että olisi parempi olla lukematta. Tulehduskipulääkkeeni mahdollisiksi haittavaikutuksiksi mainitaan koko joukko oireita, jotka listaa lukiessa pistivät miettimään, kumpi olikaan pahempaa, alkuperäinen tulehdus vai oireet.

Otteita yleisistä: väsymys, huimaus, flunssan kaltaiset oireet, ruoansulatushäiriöt, päänsärky, nesteen kertyminen, verenpaineen kohoaminen.

Otteita melko (!) harvinaisista: rintakipu, sydämen vajaatoiminta, sydänkohtaus (!), aivohalvaus (!), makuaistin häiriöt, ärtynyt paksusuoli, suun haavaumat, näön hämärätyminen, nenäverenvuoto, unettomuus, ahdistuneisuus, masennus, virtsatietulehdus.

Ja päälle päätteeksi vielä otteita niistä erittäin harvinaisista: allergiset reaktiot, mahahaava, maksan toimintahäiriöt, vakavat munuaissairaudet, voimakas verenpaineen kohoaminen, sekavuus, aistiharhat.

Eivät onneksi osuneet kohdalle nämä haittavaikutukset. Mutta verenpaine taisi kyllä kohota, kun listaa luin.

Haluaisin sanoa, että...