Parasta vaaleissa

Huomasin eilen toivovani, että kunnallisvaalikampanjointi jatkuisi vielä pitkään.

Opiskeluaikoina katselin mielelläni television vaaliväittelyitä. Minusta oli kiehtovaa kuunnella vaaliretoriikkaa, joka oli täynnä kankeita lauserakenteita ja hienojen sanakäänteiden taakse kätkettyjä epäajatuksia. Viime vuosina en enää ole voinut pysähtyä nauttimaan väittelyistä (tai ylipäänsä mistään suomalaisesta ohjelmasta, joka tulee ennen lasten nukkumaanmenoaikaa*), mutta muutama lehtien mielipidepalstoilta lukemani vaalikirjoitus antaa olettaa, että samoilla linjoilla liikutaan yhä.

***

Kunnallisvaaleissa myydään henkilöä ja persoonaa. Ja mikäpä sen parempi tapa tuoda ajatuksiaan julki kuin blogi.

Löysin vaaliblogin, joka imaisi minut mukaansa. Tällaista blogia lukisin mieluusti muulloinkin kuin vaalien alla! Jos asuisin Paimiossa, äänestäisin kirjoittajaa – ääneni heltiäisi jo niiden yhdentoista samassa luokassa vietetyn vuoden muistoksi, mutta eritoten siksi, että teksteissä on paitsi mainioita mielipiteitä myös taitavaa verbaliikkaa.

Mutta en asu Paimiossa. Ääneni ei mene edes samalle puolueelle, sattuneesta syystä. Valitettavasti joudun tekemään päätökseni ilman blogien apua, sillä yksikään kotikuntani ehdokkaista ei ole perustanut vaaliblogia tahi muutakaan vaaliaiheista sivua. Ehkä näin pienessä kunnassa kaikki tuntevat kaikki jo muutenkin – paitsi minä, kun olen asunut täällä vasta niin vähän aikaa, reilut 10 vuotta.

*Selitys: kun lapset ovat hereillä, on turha luulla kuuntelevansa televisiota. Ylistetty olkoon suomalainen tekstityskäytäntö!

Haluaisin sanoa, että...