Pyhätöntä

Pääsin eilen hyvään vastustusvauhtiin, joten jatkan tänään vastustusrintamalla.

Joku haluaa, että sunnuntaisinkin voisi käydä kaupassa. Moni ei halua.

Minulle on jäänyt epäselväksi, kuka se puolestapuhuva joku on, paitsi Suomen kaupan liitto. Liittoon kuulunevat lähinnä suuret kauppaketjut ja muut isot kaupat.

Ei-äänensä ovat antaneet esimerkiksi Suomen Yrittäjät ja Erikoiskaupan liitto – sekä allekirjoittanut, vaikkei sitä missään valtakunnan mediassa ole erikseen kysytty.

***

Sunnuntaikaupan plussat: voin käydä ostamassa maitopurkin ja muuta pientä, jos kaapit uhkaavat tyhjentyä. Niin kyllä voin jo nykyäänkin, sillä pienet kaupat ovat sunnuntaisin auki. Ja niin olen voinut jo hamasta nuoruudestani, sillä sunnuntaisin on aina joku huoltoasema tai kioski auki.

Sunnuntaikaupan miinukset: (mikään) ei ole enää pyhää.

***

Jo nyt koko joukko ammattiryhmiä tekee töitä viikon jokaisena päivänä ja jokaisena tuntina. Poliisit, palokunta, lääkärit ja sairaanhoitajat eivät voi leimata kellokorttiaan perjantaina puoli viideltä ja todeta, että palataan asiaan maanantaiaamuna. Vapaa-ajan palveluiden tarjoajat ja viihdetaitelijat työskentelevät silloin, kun “tavallisilla ihmisillä” on vapaata. Toimittajat kulkevat uutisten perässä myös sunnuntaisin. Pappi ei voi pitää vapaata pyhäisin, ei edes jouluna tai pääsiäisenä.

Jos kerran aukioloaikoja ryhdytään vapauttamaan, niin vapautetaan sitten kunnolla. Aloitetaan vaikkapa kouluista. Onhan se ihan haaskuuta, että koulut ovat auki vain maanantaista perjantaihin ja opetusta tarjotaan korkeintaan kahdeksan tuntia päivässä. Ei ihme, että koulutukseen kuluu Suomessa niin monta vuotta.

Määrätään peruskoulut tekemään seitsenpäiväistä viikkoa ja työtä kahdessa vuorossa. Ajatelkaa, mikä säästö: samoissa tiloissa voi opiskella jopa kolminkertainen määrä koululaisia! Osa aamuvuoroon, osa iltavuoroon ja osa silleen sopivasti osa-aikaisena tekemään tunteja vähän joka päivä ja erityisesti viikonloppuina.

Ja onhan se ihan väärin, että koululaisille ei tarjota opetusta ympäri vuoden, vaan pidetään ihan turhia syys-, joulu- ja kevätlomia, tolkuttoman pitkästä kesälomasta puhumattakaan. Kyllä koululaisille täytyy riittää sama määrä vapaata kuin muillekin ihmisille, siis neljä viikkoa lomaa vuodessa ja kaksi vapaapäivää viikossa, mihin kohti viikkoa ne sitten osuvatkaan.

***

Toivottavasti vapaat aukioloajat tuottavat niin paljon verotuloja, että kunnilla on vara maksaa, kun aina avoimen yhteiskunnan laskut erääntyvät. Aivan niin kuin nyt jo ei olisi riittävästi väsymystä, stressiä ja loppuunpalamista, yksinäisiä ihmisiä ja perheellisiä, joilla on puute yhteisestä ajasta, lapsia, jotka viettävät päivänsä ilman aikuista, ja perheitä, jotka kohtaavat kunnolla vain satunnaisesti jouluna ja pääsiäisenä (paitsi jos perheeseen kuuluu kirkollisen uran valinneita).

Haluaisin sanoa, että...