Nuoresta pitäen
Sundayjakelun osoitteena diabetes, käsityöt, sitä ja tätä
Kyllä sen näimmä jo nuorena oppii, että oikea hetki sairastamiselle on lomalla. Diabeetikollemme nousi kuume oikeaoppisesti tänään: meillähän on alkava viikko hiihtolomaa. Tai siis jälkikasvulla on, minun kalenterini näyttää turhankin täydeltä.
Infektiot lisäävät insuliinin tarvetta, joten tänään on pistetty reilusti normaalia enemmän insuliinia.
Vastoin tapojani pistin myös yöksi puoli yksikköä lisää pitkää insuliinia ja reilusti pikaa. Tämä tarkoittaa, että täytyy ensin päivystää alkuyö ja sitten käydä kesken unien vielä mittomassa sokereita pari kertaa. Toisaalta kun lapsi saa hervottomia yskänpuuskia, ei itsekään saa nukuttua kunnolla, joten samalla sitä käy sokereitakin mittomassa.
Sitä paitsi sairastaessa sokerit pysyvät paremmin ihmismäisinä, kun pistää reilusti. Laskettaminen on paljon hankalampaa.
***
Puolivalveisen yön voisi toki käyttää työntekoon, mutta silmä luppasee ja aivosolut ovat lakossa. Menen siis istuskelemaan television ääreen ja kutomaan tänään aloitettua neulepaitaa.
Paita aloitettiin niin sanotulla summamutikkamenetelmällä, mitä nyt arvoin sopivan silmukkamäärän vanhan neulepaidan perustella. Mallista ei toistaiseksi ole kovin selvää kuvaa, mutta vastahan sitä ollaan helmaresorissa menossa. Jotain pientä palmikkoa varmaan ryhdyn tekemään, että mielenkiinto pysyy yllä.
Haluaisin sanoa, että...