Oi aikoja, oi kuntoa

Tiesinhän minä, että sairastaminen laskee kuntoa. Mutta että kahdessa viikossa kunto romahtaa tyystin?

Huomenna näytöksessä tanssin soolon ja pikkupätkän finaalia, joten äkkipäätä määrä kuulostaa vähältä. Soolona tanssiminen tosin tuppaa olemaan sellaista, että siinä tulee innostuttua tanssimaan välillä yli omien rajojenkin – varsinkin, kun tanssittavana on kappale, joka vie mukanaan.

Olen nousujohteisesti lisännyt tanssia tämän viikon, jotta keuhkoputkentulehdus pääsisi paranemaan kaikessa rauhassa. Totesin, että tänään on jo pakko uskaltaa treenata omaa sooloa.

Että viisi ja puoli minuuttia voikin pistää sydämen laukkaamaan ja hien virtaamaan! Kaksi viikkoa sairastelua vie tosiaan kunnon pohjamutiin. Mutta ei auta: uusiksi!

Haluaisin sanoa, että...