Häiriöitä työhuoneessa

Työhuoneeni lankapuhelimessa on kello. Se on jo iät ajat näyttänyt aivan mitä sattuu, juuri nyt kello on viisi yli kahdeksan aamulla. Sähkökatkojen syytä?

Pistäisin kellon oikeaan, mutta ensin pitäisi etsiä puhelimen käyttöohje. Se on arkistoitu samaan paikkaan kuin kaikki muutkin tilpehöörit, jotka kuuluvat kategoriaan tätä-tuskin-tarvitsen-mutta-en-periaatteesta-heitä-poiskaan. Sellaista on yllättävän paljon.

***

Kattolampusta on palanut lamppu. Tavalliset hehkulamput eivät käy, täytyy olla hassunmuotoisia heijastinpintaisia lamppuja. Niitä ei ikinä muista hankkia varastoon. (Pitäisi varmaan hamstrata, sellaisia lamppujahan ei varmasti saa enää valmisteta syyskuun 2011 jälkeen. Vai saisikohan tuollaiset hassut lamputkin korvattua jollain energiansäästölampulla? Täytyy selvittää joskus joutilaana hetkenä.)

***

Kun polttava cd-asema alkoi tehdä sutta joskus pari vuotta sitten, poltin reilun kasan romppuja, ennen kuin uskoin ja luovutin ja hankin uuden polttavan aseman. Mutta hävitinkö ne täysin pilalla olevat romput? En tietenkään, pinosin ne odottamaan aikoja parempia.

Yllättävää kyllä, niitä parempia aikoja ei ole näkynyt.

2 vastausta merkintään “Häiriöitä työhuoneessa”

  1. Heitin aika hiljan takuulappuja pois koneista, joita ei enää ole ollut muutamaan vuoteen.
    Vaikka periaatteessa kaikki kuitit ja ohjekirjat on samassa paikassa, miksi se mitä tarvitsee on jossain muualla.
    Pattereiden kanssa on sama kuin lamppujen, kotona on aina niitä mitä ei tarvitse.

  2. Viimeinenkin työhuoneen kattolampuista paloi eilen. Onneksi on pöytälamppu.

    Meillä on siirrytty mahdollisimman paljon ladattaviin pattereihin. Niissäkin on toki se huono puoli, että ladattuja ei ole ikinä silloin, kun niitä tarvitsisi.

    Takuukuitit, tosiaan. Pitäisikin siivota ne, siellä on varmaan turha kuitti poikineen. Eikä varmaan tarvetta ole enää käytöstä poistuneiden koneiden käyttöohjeillekaan…

Haluaisin sanoa, että...