Järki ja äänet
Saturdayjakelun osoitteena sitä ja tätä
Tämä päivä on mennyt punaiselle ristille*. Kaupassakäynnin suunnittelu, ennakkovalmistelu, lähdön tekeminen ja itse kauppareissu veivät kolme tuntia ja voimat.
Ahtauduin pitkästä aikaa lauantain shoppailuhulinaan ja totesin, että lomanaloituslauantai on todella huono päivä ostoksien tekoon – jopa silloin, kun ostoslista on selvä ja yksiselitteinen: kerä Novita Luxus Alpacaa (huiviin, josta jäi puuttumaan ihan vähän), vanulappuja (loppuivat jo kolme viikkoa sitten), hammastahnaa jokaiselle perheenjäsenelle (tuubeista on jo tovi puserreltu loppuja), käsienpesunestettä (laji, jota käteni kestävät, loppui ainakin kaksi viikkoa takaperin)… Aivan, en ole ehtinyt tekemään muita päivittäishankintoja kuin ruokaa pitkään aikaan.
Yhden yön unten jälkeen ei enää akuutisti väsytä. Järki sanoo, että peti olisi hyvä paikka, mutta pääkoppani tarjoaa Greyn anatomiaa dvd:ltä ja kutomista – ja jokin pieni mutta onneksi suhteellisen hiljainen ääni sisälläni ehdottaa, että lauantaiyön rauhassa olisi kiva vääntää php-koodia.
Onneksi se ääni, joka yleensä juttelee koreografioiden tekemisestä, on juuri nyt vaiti. Hyss, ei herätetä sitä.
Epilogi
Sanonta *”mennä punaiselle ristille” tarkoittaa, että jokin menee tuottamattomaan toimintaan. Mutta pitäisikö fraasi kirjoittaa “mennä Punaiselle Ristille” – siis viitataanko tässä monenlaista vapaaehtoistoimintaa harjoittavaan kansalaisjärjestöön vai onko fraasin etymologia jossain ihan muualla? Joka tapauksessa Suomen Punainen Risti on hyvällä asialla.
Minulla on ollut tapana käydä luovuttamassa verta. Toivottavasti seuraavalla kerralla, kun verenluovutus meidän nurkilla järjestetään, minulla on mahdollisuus käydä kokeilemassa, täyttyykö 450 gramman pussi. Viimeisimmällä luovutuskerralla se jäi valitettavasti vähän vajaaksi.
Epilogin epilogi
Useimmat meistä sopivat verenluovuttajiksi, ellei ole jokin satunnaislääkitys (esimerkiksi antibiootti) tai flunssa juuri silloin päällä. Tilanteen voi testata netissä: Sovinko luovuttajaksi -testi. Esimerkiksi perheemme diabeetikko ei voi luovuttaa verta.
Lauantai-illan tilastotriviaa
Veripalvelun sivuilla on taulukko suomalaisten veriryhmäjakaumasta. Sen mukaan melkein joka seitsemäs suomalainen kuuluu samaan veriryhmään kanssani.
A-tyyppiin kuuluu on 42 prosenttia, kun lasketaan molemmat reesukset yhteen, O-tyyppiä edustaa kolmannes suomalaista ja B-tyypit kattavat yhdessä 17 prosenttia väestöstä. Harvinaisinta sakkia ovat AB-ihmiset, joita on vain kahdeksan sadassa. Reesus-negatiivisia on noin kahdeksasosa jokaisesta veriryhmästä.
Ja lopuksi vielä japanilaisten näkemyksiä veriryhmän vaikutuksesta luonteeseen ja kohtaloon. Minun kohdallani veriryhmäanalyysi osuu yhtä hyvin kohdalleen kuin astrologian tähtikarttakin…
Haluaisin sanoa, että...