Murphyn kynnet

Kynsien lakkaaminen on hankalaa puuhaa. Kun lakkaa kymmenen kynttä, voi olla ihan varma, että ainakin yksi menee rutulleen, vaikka kuinka antaisi lakkojen kuivahtaa kerrosten välillä.

Niin nytkin. Illan operaationa oli leikata ylipitkät varpaankynnet ja käsitellä liuskoittuneet sormenkynnet ja pistää kevyt, olematon lakka jokaiseen kahteenkymmeneen kynteen. Ei siis tällä kertaa mitään kimallehärpätyksiä, kuten yleensä. Tai no, kimalteleehan nämäkin lakat, mutta silleen miedosti vaan.

Ehkä se, että tarkoitus oli tehdä nopea välilakkaus, jolla mennään vain syysloma, oli syynä siihen, että kynsistä tuli ihan hyvät. Siis kaikista paitsi yhdestä, joka meni kahteen kertaan ruttuun ja näyttää paikkauslakkauksien ansiosta vanhan roosan väriseltä kimaltelevalta rusinalta.

Tämä on kyllä jonkinsortin identiteettikriisin paikka, kun kynsilakka on näin olemattoman väristä. Kesän pinkit alkavat nyt siirtyä varastoon, mutta talven tummat punaiset ja viininpunaiset tuntuvat vielä vähän tummilta. Ehkä olisi paikallaan viettää hopeanharmaata kautta.

Haluaisin sanoa, että...