Ikävä aamuhämärää

Eilen lähdin töihin iltaviideltä, ja oli aivan pimeää. Se on sitten talviaika.

Muutama vuosi sitten kellojenkääntö oli yhtä kidutusta. Ainahan se on keväällä nihkeää, kun yöstä häviää yksi tunti, mutta pienten tenavien kanssa myös yksi ylimääräinen tunti aiheutti ongelmia. Onneksi jälkikasvumme on aina tiennyt, ettei ihmistä ole tarkoitettu heräämään anivarhain, mutta talviaikaan palaamisen myötä satunnaisia vahinkoja saattoi käydä. Aikoinaan jouduin käyttämään viikon keväällä ja syksyllä tenavien rytmin siirtoon: nitkutin heräämistä ja nukkumaanmenoa kymmenkunta minuuttia päivässä oikeaan suuntaan.

Onneksi tätä nykyä on enää tarpeen hoitaa kellot oikeaan aikaan, lasten rytmi siirtyy kellojen mukana. Ylläreitä sen sijaan riittää ajastusrintamalla: kelloja on sielläkin, missä ei uskoisi.

Ensin on tietysti ihan oikeat kellot: keittiön, työhuoneen ja lastenhuoneen kellot (ja toivon mukaan tuota pikaa myös olohuoneen kello, jota kaipaan aina hautauduttuani nojatuoliin kutimen kanssa), kaksi rannekelloani, työhuoneen kello, herätyskellot. Sitten muut kellon mukaan käyvät: kännykkä, mikro, uuni. Kerran sähkökatko oli nollannut uunin kellon, eikä uuni mokoma suostunut toimimaan ennen kellon uudelleenasetusta. Olin jo varma, että sähkökatko oli kärväyttänyt koko uunin toimintakunnottomaksi.

Tietokoneet sentään osaavat vaihtaa aikaa aivan itsenäisesti. Videoihinkaan ei enää tarvitse kelloja ajastaa, koska niillä ei enää mitään voi nauhoittaa.

Sitä vastoin joka kellonkäännön aikaan unohdamme vaihtaa uuden ajan verensokerimittareihin. Nyt kotimittari oli kesäajassa vain yhden ylimääräisen päivän, mutta koulussa kulkevaa mittaria en ole vieläkään muistanut kääntää. Hämää, kun seurantavihossa lukee eri kellonaika kuin mittarissa. Pitkän insuliinin pistämisessä on onneksi sen verran liukuma-aikaa, että pistosajat saattoi siirtää kertarysäyksellä talviaikaan.

Akvaarioiden valot pelaavat ajastimella. Kaikki akvaariot heräävät nyt tuntia aiemmin kuin olisi tarkoitus ja menevät nukkumaan tuntia etuajassa. Pitäisi säätää ajastimet oikeaan aikaan, mutta tunnin taaksepäin kääntäminen on niissä paljon hankalampaa kuin eteenpäin siirto.

***

Nyt minulla ei ole taas pariin viikkoon kunnon aamuhämärää. Ehdin jo tottua siihen, että aamukahdeksalta oli mukavasti hämärää, sytytin keittiöön kynttilöitä ja nautiskelin hiljaisista aamuista. Nyt kuopus säntää ylös pirteänä ennen kuin isommat lähtevät kouluun, eikä ulkona ole hämärästä tietoakaan.

Edes aamutee ei maistu samalta.

4 vastausta merkintään “Ikävä aamuhämärää”

  1. Jaa. sinulla on tällainenkin blogi. Itse asiassa minullakin on vielä toinen. Se on enemmän itämaista kuin tuo Pantterin blogi. Se on suunnattu oikeastaan vain oppilailleni. Kirjoitan siellä vain siitä, mitä tunnilla on tehty. Kun en aina muista/jaksa kirjoittaa päiväkirjaa. Sieltä sitten poimin tekstit päiväkirjaan. Sinne toiseen pääsee kotisivuni kautta. Iskuja ja pudotuksia -blogi – jos haluat joskus vilkaista.

  2. Itse asiassa olen salaa lukenut “Iskuja ja pudotuksia” jo pitemmän aikaa :), kotisivujesi kautta taisin löytää. Oppilaille tosi näppärä juttu, ja itsellekin näppärä tuntipäiväkirjojen korvike.

    Minulle Sormiharjoituksia on nimensä mukaisesti sormiharjoittelua ja henkilökohtaista asioiden aukikirjoittamista, Ishtar taas laajemmalle yleisölle suunnattua tanssiaiheista pohdintaa. Ja ei, tätä blogia ei ole tarkoitus laittaa blogilistalle ;), kunhan tuttavien ja kotisivuillani käyvien iloksi kirjoittelen.

  3. Heippa. Ymmärrän hyvin, ettet laita tätä blogilistalle.
    En minäkään Iskuja ja pudotuksia blogia listalle laita.

    En nyt oikeastaan enää muistakaan, mitä kautta tapasimme Pantteri-sivun vai tuon tanssiblogin. Kiva, että olemme löytäneet toisemme.

  4. Nykyisin tulee pidettyä yhteyksiä tuttuihin kovin harvoin. Sähköpostejakaan ei tule kirjoitettua, paitsi ihan pakollisia. *poistuu hetkeksi kirjoittamaan yhden kiireisen viestin*

    Tuttujen ihmisten blogeja on kiva lueskella, josko muutamista suosikkibloggaajistani on tullut tuttuja siksi, että olen heidän blogiaan lueskellut. Goes both ways. Yhtä kaikki, kiva tavata, niin livenä, kun tanssi meidät samaan paikkaan vie, kuin täällä bittimaailmassakin!

Haluaisin sanoa, että...