Sivuraiteilla ja syrjäpoluilla

Sehän on tuttu juttu, että deadlinen alla kaikki muu on kiinnostavampaa kuin lähestyvä deadline. On ihan sama, mikä on kuolemanlinjan syy ja laatu. Jos pitäisi siivota, siivoaminen on mälsää; jos pitäisi kirjoittaa, sanat ovat pakosalla; jos pitäisi ommella, kone takkuaa; jos pitäisi tehdä koreografia, liikkeet jämähtävät; jos pitäisi tehdä ihmeitä, taikasauva on hukassa.

Deadlinea edeltävä tahmeus, syystä riippumatta, häviää kyllä, kun homma alkaa rullata. Inspiraatio ei tule odottamalla, se tulee tekemällä. Ja kun homma alkaa rullata, se on kivaa, ilman sivuraiteita ja syrjäpolkuja.

***

Nyt on taas deadlinen aika, työn alla seuraava Ishtar, joka lähtee alkuviikosta painoon ja ilmestyy vajaan parin viikon päästä. Perinteisesti Ishtarilla on tapana pyörähtää yötöiksi. Niin tälläkin kertaa – viikko oli aivan liian silppuinen, jotta olisin saanut kunnolla tehtyä töitä. Niinpä nautin koneella yön hiljaisuudesta, asemoin tekstejä, käsittelen kuvia, viilaan mainoksia, työstän painokuntoon listoja ja kalentereita.

Virikkeellisestä toiminnasta huolimatta Ishtarin deadline kirvoittaa mielestäni mitä mielenkiintoisempia syrjäpolkuja. Koskaan ei maailmassa tunnu olevan niin paljon kivoja neulemalleja, päässä tulvii mainioita koruideoita, ja into ompelukoneen ääreen on suorastaan pohjaton. Jopa tylsimmätkin hommat, vaikkapa vaatehuoneen siivoaminen, tuntuisivat suorastaan huikean jännittäviltä verrattuna koneen ääressä istumiseen.

***

Koneen ääressä istuessakin mieleen juolahtaa toinen toistaan loistavampia ideoita, joilla ei ole mitään tekemistä työn alla olevan projektin kanssa. Ilman Ishtarin työstöprosessin nostattamaa vireystilaa en olisi viime vuosina perustanut paria blogia, tutustunut erinäisiin foorumeihin, liittynyt Twitteriin, Facebookiin ja LinkedIniin, löytänyt mainioita lisäkilkkeitä Firefoxiin ja niin edelleen.

Lopputulos on siis vahvasti plussan puolella: sopivassa työstömielentilassa aktivoituu kokonaisvaltaisesti.

Vielä kun keksisi, miten aktivaatio säilyisi deadlinen jälkeenkin.

Haluaisin sanoa, että...