Merkinnät teemasta '30 days of music'

Simahduksia ja 31.

Simahdin tiistaina. Simahdin keskiviikkona. Juuri nyt voisin simahtaa myös – ehkä päiväunet?

Huomauttaisin, että herääminen kello seitsemältä tiistaiaamuna ei ole minun elimistölleni sopivaa. Keskiviikkona arkiaamujen vakio 7.42 teki myös tiukkaa. Huomenna perjantaina pitäisi olla hereillä jo ennen seitsemää, mitä pidän äärimmäisen epäinhimillisenä. Onneksi tänään on helatorstai ja koululaisten vapaapäivä, joten sain pikkuisen pahinta unihorrosta pois.

Simahdusten myötä tämän ekstrabiisin esittely ei ehtinyt toukokuulle, kuten hieno suunnitelmani meni. Esiteltäköön se nyt.

***

Kolmaskymmenesensimmäinen päivä: laulu, jonka laulan aina karaokessa (oma ekstra)

Big Spender (musikaalista Sweet Charity) (YouTube-linkki)

En lämpene karaoken suomihumppalinjalle. Olen laulanut Beatlesia, ja valikomaan voisi kuulua myös George Michaelin Faith, jos se listoilta löytyy, mutta useimmiten olen valinnut tämän, koska sitä harvoin muut laulavat.

Pari muuta versiota samaisesta biisistä (YouTubesta kaikki):
Shirley Bassey
Pearl Bailey
Queen

***

Kaikki 30 days of music -haasteen ykkösvalintani (lukuun ottamatta omaa biisiäni) löytyvät YouTube-listalta. Muistutan vielä, että lista ei ole pelkästään suosikkimusiikkiani, vaan joukossa on sekä inhokkeja että muita musiikkimuistoja.

Aamukampa ja 30. biisi

Jokohan nyt olisi aika aloittaa aamukampa.

  • Lasten kesäloma alkaa lauantaina – enää viisi aamua, josko helatorstaina ei tarvitse muistaa mennä kouluun.
  • Itämaisen tanssin kesäfestivaalit ovat ensi viikon perjantaina, enää 11 yötä.
  • Noin kahden viikon päästä minä luulen pääseväni siirtymään loma-aikatauluihin. Oikeasti tuskin pääsen, mutta jo teoreettinen mahdollisuus keventää mieltä.

Mutta minkä mittaisen kamman tähän ottaisi? Pitäisikö ryhtyä suoraan laskemaan päiviä siihen, kun koulu syksyllä alkaa (keskiviikko 10.8.).

***

Kolmaskymmenes päivä: suosikkilaulusi vuosi sitten

Billy Joel: Pressure (YouTube-linkki)

Jäin joskus vuosi sitten pahaan Pressure-koukkuun – ei ehkä tarkalleen vuosi sitten, mutta sinä talvena kummiskin. Biisissä on jotain sellaista, mistä en saa tarpeekseni; joko se on painostavan ja kulkevan biitin vuorottelu tai sanoituksen koukut.

Valitsemani video on live-esitys Long Islandilta joskus 1980-luvulla, hiustyylistä päätellen. Koska eri versioita on kiva pyörittää ketjutoistona, tässä vielä muutama versio:

virallinen video (josta en järin paljon pidä), Live at Wembley 1984 sekä
live-veto vuodelta 1994.

You’ve only had to run so far
So good

But you will come to a place
Where the only thing you feel
Are loaded guns in your face
And you’ll have to deal with
Pressure

Virallinen 30 days of music -haaste päättyi tähän. Mutta minulla on tarjolla vielä yksi ekstravalinta, josta bloggaan huomenissa.

Pidetään sadetta + 27., 28., ja 29.

Pidetään sadetta. (Muttei heinäladossa, kuten Pauli Hanhiniemen ja Perunateatterin samannimisessä biisissä, vaan ihan kotosalla.)

Ei käyty lenkillä tai pyöräilemässä tänä viikonloppuna, niin kuin olin alkujaan suunnitellut. Mutta ei se mitään: kohta alkaa pitkä kesä, ja sitten ehditään lenkille ja pyöräilemään ja pitämään sitä sadetta kirjapinojen äärelle.

Pidetään sadetta. Ja pidetään sateesta. Se on ihanmelkein kesä.

***

Ja nyt kiritään 30 päivän musiikkihaastetta ajan tasalle.

Kahdeskymmenesseitsemäs päivä: laulu, jonka haluaisit osata soittaa

Dave Brubeck: Take Five (YouTube-linkki)

Kaksi syytä: saksofoni ja Take Five. Biisi on upea, ja saksofoni on aina upea.

Valitettavasti minä ja saksofoni emme puhu samaa kieltä. Sain saksofonista juuri ja juuri äänen, mutten pystynyt tuottamaan ääntä niin hyvin, että sitä olisi kestänyt kukaan kuunnella. Itse sormituksethan ovat helppoja, vähän kuin nokkahuilua soittaisi.

Ehkä harjoittelu olisi parempi aloittaa vaikka tämän biisin saksofonisoololla. Tai jollain vielä helpommalla.

***

Kahdeskymmeneskahdeksas päivä: laulu, joka on tehnyt vaikutuksen
(alkuperäinen: “a song that makes you feel guilty”, mutten keksinyt siihen mitään sopivaa)

Melrose: Rich little bitch (YouTube-linkki)

Olisiko ollut vuosi 1986 tai 1987? Sodankylän filmifestivaalit, rockkonsertit teltassa. Ensin valkokankaalta Melrosen Rich little bitch ja heti perään sama biisi livenä. Uskomatonta energiaa.

***

Kahdeskymmenesyhdeksäs päivä: laulu lapsuudestasi

Sandra Kim: J’aime la vie (YouTube-linkki)

Sandra Kim voitti Euroviisut vuonna 1986, että ei tämä ihan taida lapsuudestani olla. Yhtä kaikki, Sandra Kimin luonteva ja raikas esiintyminen teki vaikutuksen. Vaikken ollut lukenut tuolloin päivääkään ranskaa, harjoittelin laulamaan tämän biisin sanat (tämä ei varmana yllätä enää ketään).

Säätöä + 25. ja 26.

Noin periaatteessa on mukavaa, että lapset kasvavat, vaikka se tarkoittaakin, että hihat jäävät lyhkäisiksi, housuista tulee capreja ja puoli vuotta vanhat kengät eivät enää mene jalkaan.

Kun lapsi on diabeetikko, kasvun myötä kasvaa myös insuliinintarve.

Minulla meni kauan sen oivaltamiseen, että korkeat sokerit eivät ole välttämättä merkki siitä, että teemme jotain väärin, vaan usein syynä korkeisiin sokereihin on se, että insuliinimäärät ovat jääneet jälkeen.

Tämä viikko on mennyt insuliineja säätäessä. Pikainsuliinin vaikutus näkyy nopeasti, joten sen kanssa pelaaminen on helppoa, mutta pitkävaikutteisen insuliinin muutokset vaativat pitempää seurantaa. Pieni lisä yön pitkävaikutteiseen insuliiniin saattaa huonolla tuurilla tuoda lapsellemme aamuyöstä hypon, joten tässä säätövaiheessa mielenrauhani kannalta on parempi, että seuraan tilannetta ja käyn mittomassa yölläkin.

Takana on neljä vähäunista yötä, mutta myös hyvä mieli: näyttää siltä, että insuliinin säätö meni putkeen. Yöt ovat menneet hyvillä sokereilla ja aamulla on päästy liikkeelle mukavista lukemista. Tämän pohjalta on hyvä lääkärin kanssa taas säätää insuliineja vastaamaan lapsen kasvua.

***

Kahdeskymmenesviides päivä: laulu, joka saa sinut nauramaan

Cole Porter: Anything goes (YouTube-linkki, laulajana John Barrowman)

Tämä laulu on musikaaliklassikko, jonka sanoitus on loistava esimerkki siitä, miten riimeillä saadaan lisättyä hauskuutta moninkertaiseksi. Sama sanoitus riimittömänä olisi melko tylsä, mutta riimillisyys laittaa kuulijan odottamaan lisää riimejä, ja jokainen nokkela riimi kasvattaa sanoituksen hauskuutta.

The world has gone mad today
And good’s bad today,
And black’s white today,
And day’s night today,
When most guys today
That women prize today
Are just silly gigolos

And though I’m not a great romancer
I know that I’m bound to answer
When you propose,
Anything goes

Muutama muu versio samaisesta laulusta (kaikki linkit YouTubeen): Ethel Merman vuonna 1979, Patty LuPone Tony Awards -palkintotilaisuudessa 1988 (valitettavan huono kuvanlaatu) ja Mitzi Gaynor elokuvassa Anything Goes 1956 (osin eri lyriikat).

Minulla oli tähän haasteeseen noin kaksikymmentä eri biisivaihtoehtoa, joten tarjoan vielä pari bonusta (kaikki YouTube-linkkejä):
Officer Krupke musikaalista West Side Story
Pentti Rasinkangas & Loiskis: Silakan ylistys
Juice Leskinen: Puhelinpylvään henkinen elämä

Aivan, jokaisessa on loistava ja riimirikas sanoitus.

***

Kahdeskymmeneskuudes päivä: laulu, jonka osaat soittaa

Jos on nuotit, kai minä soitan melkein mitä vaan – en tosin järin hyvin, koska soittoharrastus on jäänyt pahasti kaiken muun elämän jalkoihin, mutta auttavasti ja tunnistettavasti kuitenkin.

Valitsin tähän laulun, jota soitin hyvin mielelläni viulunsoittovuosinani (en tosin koskaan järin loistavasti).

Jean Sibelius: Romanssi op. 78 (YouTube-linkki)

Vieläköhän osaisin?

Lääkitys kohdallaan sekä 23. ja 24. biisi

Tänä vuonna päätin olla fiksu ja aloittaa allergialääkityksen ajoissa – en siis vasta siinä vaiheessa, kun en enää kestä oireita, vaan ennen ensimmäisen oireen ilmaantumista, jopa ennen kuin siitepölytiedote merkkaili näitä seutuja ensimmäisilläkään palleroilla. Olo on ollut mainio koko siitepölyajan.

Läpi talven olen napannut joka aamu monivitamiinitabletin. En tiedä, onko sillä ollut vaikutusta vai liekö sattumaa vain, mutta tänä keväänä en ole kärsinyt flunssista tai muita sairasteluista. (Ja nyt iso kopkopkop lähimpään puupintaan, ettei asiantilan ääneenlausuminen saa kaikkia viruksia tekemään täsmähyökkäystä minun elimistööni.)

Taannoin lisäsin aamucocktailiini vielä magnesiumtabletin. Tapanani on ollut saada varsinkin venytellessä herkästi suonenvetoja, ja ne tuntuvat nyt talttuneen. Joko magnesium todellakin saa suonenvetoni vähenemään tai olen hyötynyt plasebo-efektistä.

Nyt tarvittaisiin enää pilleri, joka veisi väsymyksen pois. Se itsestään selvä vaihtoehto – nuku enemmän – kun tuntuu olevan minulle kovin hankala toteuttaa.

***

Kahdeskymmeneskolmas päivä: laulu, jonka haluat soivan häissäsi

Meidän häissämme ei soitettu mitään, ellei lasketa vihkitilaisuuden virttä. Mutta jos olisi soitettu, tämän laulun olisin halunnut kuulla.

Andrew Lloyd Webber: Unexpected song (YouTube-linkki)

Yksi maailman ihanimmista lauluista, mutta vaatii laulajaltaan hyvin laajan äänialan ja kyvyn tulkita laulua. Tästä on YouTubessa tuhat ja yksi versiota, mutta valtaosa on joko koloratuurisopraanoille sovitettuja tai esityksissä on oiottu melodian hurjimmat intervallit. Lopuissa sitten painotetaan sanoja minun makuuni väärin. (Jep, kranttu mikä kranttu.)

Valitsin tähän Idina Menzelin tulkinnan Andrew Lloyd Webberin 60-vuotisjuhlakonsertista. Videointi on varsin pomppiva, mutta muuten tämä esitys on niin lähellä täydellisyyttä kuin voi toivoa (ja jos se kertosäkeen eka [aaaanikspekted] olisi [an-iks’pekted], oltaisiin vielä pykälää likempänä).

I don’t know what’s going on
can’t work it out at all
What ever made you choose me
I just can’t believe my eyes
you look at me as though
you couldn’t bare to loose me

Now, no matter where I am
no matter what I do
I see your face appearing
Like an unexpected song
an unexpected song
that only we are hearing

***

Kahdeskymmenesneljäs päivä: laulu, jonka haluat soivan hautajaisissasi

Tämä on helppo valinta, mutta kappaletta ei löydy YouTubesta.

Inka Vilén (säv. ja san.): Katso niin näät

Tein laulun Rami Lahdenmäen näytelmään Oikeen on aina paree vuonna 1999. Gospel-henkinen simppeli biisi sai ideansa näytelmässä mainitusta suojelusenkelistä. Sittemmin tätä laulua on laulettu sujuvasti sekä ristiäisissä että hautajaisissa.

Katso niin näät, sua enkeli suojaa
Hän siivillään sua koskettaa
Tartuthan siis kätehen lujaa
Hän johdattaa sut kotihin taas