50 prosenttia lisää aikaa
Aika on ollut kortilla, ei meinaa millään riittää kaikkeen, mitä sielu halajaa ja ruumis vaatii.
Kävin tänään ostamassa kalenterit ensi vuodeksi. Olen jo vuosia luottanut Assistenttiin. Se on ainoa järjestelmäkalenteri, johon olen ollut suhteellisen tyytyväinen: hyvä viikkoaukeama ja tavallisen kansion kaksirenkainen kansiomekanismi, joten pystyn rei’ittelemään muistilappuja kalenterin väliin.
Seinällä aikaa on näyttänyt useamman vuoden Mauri Kunnas -kalenteri. Ensi vuonna tyyli muuttuu: me katselemme maailmaa Tatun ja Patun silmin. Valintaa ei tehty pelkästään minun mieltymysteni perusteella, josko seinäkalenterin tärkein kriteeri (riittävästi muistiinpanotilaa joka päivälle) toki täyttyi.
***
Koska kahden kalenterin taktiikalla aika ei ole tuntunut olevan riittoisa elementti, päätin ostaa itselleni 50 prosenttia lisää aikaa – siis kolmannen kalenterin.
Siinä missä seinäkalenteri muistuttaa menemisistä ja oma Assistenttini kellottaa elämäni, olen huomannut, että työhuoneen pöydällä olisi tarpeen olla kalenteri, johon voisin tehdä juoksevia muistiinpanoja tekeillä olevista asioista – siihen Assistentissa on aivan liian vähän tilaa.
Parhaiten tietysti pelaisi sellainen päiväkirja, jossa olisi sivullinen tilaa joka päivälle, mutta henkinen kapasiteettini ei kykene hallitsemaan aikaa, jollei viikko ole aina yhdellä aukeamalla. Tulevana vuonna organisointikalenteriksi valjastetaan Pöytämemo.
(Toki minulla olisi jo valmiiksi jonkin sortin pöytäkalenteri: Yrittäjät muistaa vuosittain jäseniään Viikkomuistion yrittäjäpainoksella. Mutku ei tykkää.)
***
Kalentereita plärätessäni ja valmiiksi varmaa valintaa vatvoessani tuli mieleeni, että oikeastaan ei olisi haitaksi, vaikka minulla olisi neljäskin kalenteri, sellainen pieni ja kevyt, johon voisin tehdä muistiinpanoja lennosta. Assistentti on niin rehvakkaan kokoinen, että vaikka se käsilaukkuuni mahtuukin, niin sitä ei tee mieli kanniskella esimerkiksi tanssikassissa. Toisekseen haluan pitää Assistenttini sivut siisteinä, jotta menot ja deadlinet hahmottuvat selvästi. Siksi voisi olla käytännöllistä kuskata opetuksessa mukana pikkukalenteria, johon voisi tehdä pikamerkintöjä tyyliin “monisteet!” tai “ohjeet sähköpostina”.
Eräs tilaamani aikakauslehti muistaa joka vuosi taskukalenterilla, mutten ole sille koskaan lämmennyt. Mielessä siintää pieni soma kalenteri, jossa olisi runsaasti muistiinpanotilaa joka päivälle ynnä kynänpidike vakiovarusteena.
Vaikka toinen 50 prosentin aikalisä houkuttelee, taidan silti lähtiäisiksi tyytyä jo hankittuihin kolmeen kalenteriin. Voisihan kaksinkertaisen aikamäärän hallinta aiheuttaa äkkiseltään organisointiongelmia.