Sormiharjoituksia

Päivän työprojektit eivät edenneet, joten päätin siirtää energiaani siivoukseen.

Kesän siivouslistalla on monta eri nurkkaa, esimerkiksi cd-hyllyni. Järjestän opetus-cd:t säännöllisesti pari kolme kertaa vuodessa, mutta ilo jää lyhytaikaiseksi: osa cd:istä on opetuspakissani, osa treenikassissa, osa kuuntelupinossa, osa työpöydällä taustamusiikkivalmiudessa, osa jostain muusta syystä jossain muualla kuin omalla paikallaan.

Kun saan ahaa-elämyksen ja haluan löytää tietyn cd:n, se mitä todennäköisimmin ei ole cd-hyllyssä omalla paikallaan vaan jossain ihan muualla.

***

Kirjahylly on helpompi pitää järjestyksessä, ainakin romaanien osalta. Yhdellä ihmisellä on yleensä vain yksi romaani luettavanaan, ja kun se on luettu, kirja on helppo palauttaa paikalleen – olettaen, että kirjahyllyssä ylipäänsä on paikka kyseiselle kirjalle.

Tietokirjallisuus on hankalampaa: esimerkiksi Method Putkisto -kirjoja otan säännöllisesti lueskeluun, joten ne ajelehtivat joko olohuoneen pöydälle, yöpöydälle tai työhuoneeseen käyttökirjapinoon. Hyllyssä on vakiona iso aukko.

***

Taannoin siirsin koko korutyötarvikevarastoni työhuoneeseen, jotta olohuoneessa olisi siistimpää. Siistiys ei toteutunut olohuoneessa, mutta isompi kaaos siirtyi työhuoneeseen.

Kohtapuoliin on aika tarttua kesän koruprojekteihin, joten korutarvikevarannot pitäisi saada ojennukseen, ettei koko arsenaalia tarvitse rahdata olohuoneeseen (okei, me kaikki tiedämme, että sinne ne tulevat ennemmin tai myöhemmin päätymään, mutta teeskennellään nyt tovi, että järjestyksen pysymisellä on edes pieniä edellytyksiä). Järjestelyä varten rahtasin laatikot – aivan, olohuoneeseen.

Nyt, väliaikaisesti, on varsin siisti työhuone, ja täydellinen kaaos olohuoneessa. Kun saan vaihdettua materiaaleja muutamista väliaikaisiksi tarkoitetuista avolaatikoista kannellisiin säilytyslaatikoihin, voin pinota laatikot takaisin työhuoneeseen, siistiin järjestykseen. (Okei, me kaikki tiedämme, että se järjestys kestää vain niin kauan kuin materiaaleja ei käytetä, mutta teeskennellään nyt tovi, että järjestys on pysyvää laatua.)

***

Kaaoksen määrä on vakio, mutta paikka ei. Ompelunurkka vaatisi kovasti perusteellista raivausta…

hakusanoja cd, kirjat, materiaalit, säilytys, siivousta
2 kommenttia »

Olen selannut läpi kasoittain cd-levyjä ja metsästänyt täydellisiä kappaleita (niitä on vähän, mutta pari sellaistakin on tullut vastaan).

Erityisesti olen yrittänyt löytää täydellistä saidi-biisiä: sopivasti juurevaa, riittävän melodista ja helppoa kuunnella (= ei alusta loppuun mizmar-improvisaatiota), ei liian pitkää eikä liian lyhyttäkään, eikä ainakaan sellaista, johon olen jo tehnyt koreografian tai joku muu on tehnyt niin vahvan koreografian, etten voi mennä enää biisiä sörssimään.

Prosessin mittaan tulin havainneeksi, että useimmilla itämaisen tanssimusiikin levyillä saidit löytyvät viidenneltä raidalta. Jos levyllä on paljon kappaleita, raita voi olla myös kuutonen, tahi jos niitä on vähänlaisesti, saidi on todennäköisesti raitana numero neljä. Mutta noin keskimäärin, useimmiten kannattaa saidia etsiä viitosraidalta.

Pistin sitten rutiinilla eräältä levyltä pyörimään viitosraidan ja ihmettelin, miksi musiikki tuntui niin heppoiselta saidilta. Meni yllättävän pitkä tovi, ennen kuin tajusin, etten kuuntele saidia: saidi oli sillä levyllä kakkosraitana. Hävyttömät, sotkevat selvät systeemit!

hakusanoja cd, musiikki, saidi
Ei kommentteja »

Käytiin kaupungissa. Käytiin Anttilassa. Käytiin levyosastolla. Nii-in.

Olen koko talven hiniöinyt Gabriella Cilmin levyä Lessons to be learned. En ole saanut niin paljon aikaiseksi, että olisin tilannut sen nettikaupasta. Aikomus oli tällä reissulla käydä ostamassa se ihan oikeasta kaupasta.

Valitettavasti Anttilassa oli menossa kaksi levyä 15 eurolla -tarjous. Valitettavasti siellä oli vaikka mitä kivaa. Mukana ollut jälkikasvun edustaja oli valitettavasti yhtä innostunut kuin äitinsä.

***

Olosuhteisiin nähden järki pysyi käpälissä ihan kiitettävästi. Ankaran kieltäytymisharjoituksen tuloksena minun käpäliini tarttui Gabriella Cilmin lisäksi ainoastaan Duffyn levy Rockferry.

Duffy on syntynyt vuonna 1984 ja on juuriltaan walesilainen, Gabriella Cilmi (sukunimi lausutaan “tsilmi”) syntyi 1991 Melbournessa Australiassa, ja on juuriltaan italian-australiainen, kuten sukunimikin kertoo.

Molemmilla laulajilla on omaperäinen ääni. Kumpainenkin levy on tekijänsä esikoinen, ja kumpikin kirjoittaa itse laulunsa – ainakin osittain.

Tällaista on siis olla urautunut aikuinen.

hakusanoja cd
Ei kommentteja »