Merkinnät teemasta 'diabeteksen puhkeaminen'

Käyrät, tutkimukset ja uutiset

Eilen purettiin sairaalassa sensorin mittaustulokset. Kaikesta päätellen glukoosimonitorointi onnistui hyvin ja saimme oivallista tilastotietoa verensokerin vaihteluista. Käyrien perusteella tehtiin muutama pieni korjaus insuliineihin ja pistoksiin, ja hiihtolomalla testaillaan, miten ne vaikuttavat.

Trendit kävivät selviksi: Yöllä on korkeaa, mutta harvoin todella pitkiä aikoja. Ajoittain ilmestyvät aamun korkeat sokerit johtuvat todennäköisesti aamunkoittoilmiöstä. Aamupalan jälkeen ollaan pitkään korkealla, päivä menee hyvillä sokereilla ja illasta päin taas pompsahdetaan ylöspäin.

Minulla on mapissa kuuden päivän verensokerikäyrät, ja kun pari työprojektia on hoideltu alta pois, ryhdyn lyijykynän ja viivottimen kanssa sihtailemaan, miten ruokailut ja liikunnat tarkkaan ottaen mittauksissa näkyvät. Tilastotiedosta voi olla arvaamatonta hyötyä, niin muuttujista riippuvaista kuin se onkin.

***

Kakkostyypin diabeteksen hyökyaallosta on syyllistetty koko Suomen kansaa; ykköstyyppi koskettaa harvempia, mutta kyllä heidätkin saa tehokkaasti syyllistettyä.

Tämän päivän uutisissa on yhdistetty kasvikset ja ykköstyypin diabetes. Pikku-uutiseen on referoitu varsin valikoiden Mediuutisten artikkelia, jossa kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Arno Hänninen pohdiskelee tekijöitä, jotka aiheuttavat ykköstyypin puhkeamisen.

Imeväisiän ruokavaliosta on nostettu jo aiemmin esille lehmänmaito: lyhentyneet imetysajat ja aikainen lehmänmaidon käyttö lisäävät ykköstyyppiin sairastumisen riskiä.

Myönnän: diabeetikkomme sai synnytysosastolla tuttipullosta kerran maitoa (virhe, jota en missään nimessä toistanut myöhemmin), josko ehkä se oli luovutettua äidinmaitoa – mutta vierasta geenistöä yhtä kaikki. Ja kyllä, diabeetikkomme on saanut äidinmaidonvastiketta ainakin kerran puolen purkin verran (tätäkään virhettä ei ole toistettu uusintavaiheessa). Muuten lehmänmaitoon on koskettu ensimmäisen kerran noin kymmenen kuukauden iässä, neuvolan suositusten mukaan.

Tämän tutkimustiedon valossa minua ihmetyttää, miksi diabetes on niin yleistä Suomessa, jossa äidit pitävät pitkiä äitiyslomia ja imettävät lapsiaan huomattavasti pitempään kuin monissa muissa maissa, joissa äidit kiiruhtavat töihin jo muutaman viikon päästä synnytyksestä. Ehkä siellä on erilaisia lehmiä.

***

Edellä mainitun artikkelin mukaan “marjojen ja juuresten syöminen alle neljän kuukauden iässä kaksinkertaistaa diabetesriskin”. Kun jälkikasvu oli imeväisikäinen, alle nelikuisille ei suositeltu muuta kuin maitoa. Tätä nykyä suositus on kuulemma nostettu kuuteen kuukauteen.

Tällä menolla varmaan meinaavat, että lapsi elää vuoden ikään pelkällä rintamaidolla, ja sen jälkeenkin on parempi olla syömättä oikeastaan mitään, jos ei halua sairastua diabetekseen, keliakiaan, sydän- ja verisuonitauteihin tai ylipäänsä mihinkään. Ruoka, ihmiskunnan vihollinen numero yksi.

Että nyt, kun lapsella on diabetes eikä sitä poiskaan saa, voi kantaa huonoa omaatuntoa siitä, että olen aikoinaan noudattanut synnytyssairaalan ja neuvolan antamia ohjeistuksia, jotka sittemmin on osoitettu diabetesriskiä lisääviksi.

***

Tosiasiassa en kanna minkäänlaista huonoa omaatuntoa. Diabeteksen syntyyn ja syihin on tullut perehdyttyä vajaan kahden vuoden aikana niin paljon, että tiedän, että ykköstyyppi tulee jos on tullakseen. Jos nuo pari satunnaista kosketusta lehmänmaitoon eivät haiman tuhoutumista alulle pistäneet, todennäköisin syy lienevät enterovirukset. Ja niiltä ei voi suojautua, paitsi jos siirtyy elämään kuplan sisällä.

Diabeetikkomme riski sairastua ykköstyyppiin oli sama kuin väestöllä keskimäärin, ei siis järin suuri, olikohan tuo prosentin luokkaa. Jonkun sitä on oltava tilastossa se yhden prosentin edustaja.

Tilastofriikeille tutkiskeltavaa: diabeetikot Suomessa 2007. Sieltä löytyy meidän diabeetikkomme sekä 4 282 muuta alle 15-vuotiasta ykköstyyppiä. Kohtalotovereita sairastui viime vuonna 581, näistä 5–9-vuotiaita oli 209. Jos haluat vähentää riskiäsi sairastua ykköstyyppiin noin kolmanneksella, hanki XX-geenit. Sairastuneista kolme viidestä on poikia.