Merkinnät teemasta 'disco oriental'

Hahmottuvaa

Tänään alkoi viimeinkin näyttää valmiilta. D’Orin talven ykkösprojekti on Shakiran musiikkiin tehty koreografia. Sen työstäminen aloitettiin jo toukokuussa, ja sittemmin tanssia on treenattu ja treenattu ja treenattu ja treen…

Tanssi on siis varsin työteliäs, ei millään mittapuulla helppo, ja pelkästään käsien työstämiseen on huvennut hirveästi aikaa. Mutta koreografia on kaiken sen väärti.

***

Olen koettanut tehdä D’Orille tämän koreografian ryhmäsovitusta jo pitkään. Harvoin rakennan tanssille kolme eri sovitusta ja silti vielä päädyn neljänteen. Nyt kävi niin.

Isolla ryhmällä olisi niin kiva tehdä huikeita kuvioita, mutta tämä koreografia ei anna siihen tilaa. Oli pakko yksinkertaistaa ja yksinkertaistaa. Siis minun (!).

Tänään se lopulta alkoi olla kasassa: koreografia on enää viilausta vaille, ja sovituskin toimii. Jokaisella on paikkansa ja jokainen ehtii paikalleen – tai ainakin tulee ehtimään, riittävän treenin jälkeen.

***

Tässä kohti vuotta on ilo todeta, että muutama tanssi on jo sovituksia myöten valmiina. D’Orin ykköstanssi on siis kasassa ja puvut mietinnässä. Saharan ykkösprojekti kaipaa enää treeniä, puvut on suunniteltu ja kankaat metsästyksessä. Alavuden disco oriental -ryhmällä niin ikään on talven ensimmäinen tanssi esityskunnossa.

Alhenan talven ainoa uusi tanssi on sovitettu, mutta itse koreografia ei ole vielä loppuun asti työstetty. Näin etenemme Alhenan kanssa nykyisin varsin usein.

Perusryhmien ja jatkavan ryhmän tanssit ovat vasta raakaversiovaiheessa, mutta siitä mennään nyt lähiviikkoina pitkillä loikilla kohti valmista. Aikaa on reilusti, muttei kuitenkaan liikoja: kevään tähtäimessä ovat Onnenvärinät 15.4. ja itämainen ilta 16.4. Ei sinne enää ole kuin vajaat kolme kuukautta.

Väsy kroppa jatkaa

Vaikka tällä viikolla opetusohjelmani ei vielä pyörikään täydellä teholla, töitä on yltäkyllin. Ihanaa – vaikka kroppaa kolottaakin.

Eilen olin opettamassa osana Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisen yhdistyksen teemaviikkoa. Kohderyhmänä olivat äidit ja lapset, ohjelmassa nuubialaistanssia. Väkeä oli mukavasti – saliin ei juuri enempää olisi mahtunutkaan –, ja oli kivaa! Hiki virtasi, äitien ryhdit oikenivat ja lapset (ainakin yli nelivuotiaat) jammasivat innoissaan.

Olen oikein iloinen, että MLL tarjosi minulle mahdollisuuden kokeilla äitien ja lasten tanssikurssin pitämistä. Tällaisia tunteja voisi pitää toisenkin kerran.

***

Tänään disco oriental -tunnilla harjoiteltiin talven koreografioiden liikkeitä. Pari liikettä paljastui Hyvin Huonoiksi Ideoiksi, joten ne luultavimmin sensuroidaan vielä koreografioista pois. Mutta muuten näytti komealta!

Olen näiden fuusioitämaisen koreografioiden kanssa ihan täpinöissäni: mukaansatempaavat musiikit ja innostuneet tanssijat! Mitä enempää voi opettaja toivoa? No jaa, inspiraatiota ehkä, mutta sitäkin tuntuu mukavasti löytyvän.

Ensi viikolla opiston tunnit pyörähtävät käyntiin, joten vapaa-ajan ongelmia ei ole tiedossa. Samalla pääsen inspiroitumaan myös itämaisen musiikeista. Uusilta ja vanhoiltakin cd:iltä on valikoitunut paljon mukavia biisejä – saan taas kuunnella hyvää musiikkia monta tuntia illassa!

***

Turha sanoakaan: vaikka mieli on ihan innoissaan, kroppa huutaa taas.

Tälle viikkoa on enemmän duunia kuin laki sallii, mutta jatkossa viikko-ohjelmaan on ihan oikeasti pakko raivata riittävästi aikaa kehonhuollolle ja nukkumiselle. Edessä on pitkä opetustalvi ja aiempaa enemmän opetustunteja – ei parane saada kroppaa jumiin heti ensi metreillä.

Väsy kroppa

Lauantaina oli yrittäjän päivä, joka kuulemma on tulossa kalenteriin merkittäväksi teemapäiväksikin. Piti kirjoittamani siitä jotain älykästä, mutta en sitten jaksanut. Veto oli poissa.

***

Lauantaina olivat myös koululaisten urheilukisat. Kunnallisissa kisoissa kisasivat kaikki ala-asteen ja yläasteen oppilaat. Minun roolinani oli olla huoltojoukkoina sekä valokuvaajana. Kuljin siis painavan repun kanssa, painava kameralaukku olallani, villapaita päälläni (sillä aamulla kisoihin lähtiessä oli koleaa).

Huoltojoukkojen tärkeys näkyi viimeistään siinä kohti, kun diabeetikko havaitsi sokereita mitatessaan olevansa hypoilla, ja vielä oli pitkän matkan juoksu jäljellä. Siinä saikin hetken ihmetellä, millä sokerit nostetaan turvalliselle tasolle niin, että lapsi jaksaa vielä juostakin. Päädyimme pikanostatukseen siripirillä ja lakritsalla, juoksua varten tankattiin vielä myslipatukkaa – ja makkara. Jälkimmäinen ei kuulunut minun ravintosuunnitelmaani, mutta kun lapsi sitä hiniöitsi, arvelin, että se saattaisi itse asiassa olla hyväkin pitämään sokereita kohtuullisella tasolla juoksun ajan – ainakin rasvaa olisi sen verran, että hiilihydraattien imeytyminen vähän rauhoittuisi.

Eräs äiti seurasi vieressä minun hiilarilaskelmiani ja tankkausoperaatiotani. Hän tuli ääneen arvelleeksi, että joko tässä vaiheessa on noin tarkkaa ruokavalion kanssa. Vasta silloin tajusin, miltä minun hiilarilaskentani ja kellontarkkailuni saattaa ulkopuolisen silmiin vaikuttaa.

Selitin, että yritän saada diabeetikolle turvallisia sokeriarvoja pitkään juoksuun, ja kumpainenkin meistä huokaisi helpotuksesta – minä siksi, että en ole sellainen äiti, joka nipottaa lapsen ruokavaliosta mitallinkiilto silmissään. Omassa kunnianhimossa on riittävästi tekemistä, ei siihen enää tarvita ulkopuolista painostusta. Kunhan tulee turvallisesti maaliin saakka.

***

Viikonlopun kruunasivat kaksi tanssikurssia: Lauantaina pidin polttarikurssin naisjoukolle, tanssimme Shakiraa. Sunnuntaina oli vuorossa tutustumistunti, joka järjestettiin osana Naisvoimistelijoiden teemapäivää. Sali oli täynnä eri-ikäisiä naisia, jotka saivat vajaan tunnin paketin itämaista tanssia.

Kurssien pitäminen oli todella hauskaa, mutta lepopäivien puute on tuntunut kropassa. Talven mittaan saa olla tarkkana, että työiltojen vastineeksi tulee myös vapaapäiviä ja kehonhuoltoa.

Tuli hyvä tanssi

Olen pitänyt alkusyksyn disco oriental -kurssia erityisryhmälle. Tässä tapauksessa erityisryhmä viittaa siihen, että opetuksen tilasi oppilaitos omille oppilailleen, eli kurssin osanottajakunta oli jo lähtiäisiksi rajattu.

Muutaman viikon kurssin suunnitelmassa oli hauskaa treeniä, iloista tanssia ja helpohko koreografia. Hauskaa oli, treenattua tuli, mutta se helpohko koreografia… no jaa, helpon tekeminen ei ole minun vahvimpia puoliani.

Mutta hyvä tuli, vaikkei ihan helppo ollutkaan. Tanssissa on kivoja sarjoja, joissa on yllättävän paljon sälää, ja pariin pätkään tehtiin mukava ryhmäsovitus, joilla saadaan tanssiin muotoa ja imua. Tanssijat olivat tyytyväisiä, kurssin tilaaja oli tyytyväinen ja minä olin tyytyväinen.

Tai no, täysin tyytyväisiä eivät tanssijat olleet: he sanoivat, että kurssia olisi voinut jatkaa vaikka koko vuoden. Jatkoa onkin jo suunnitteilla, vaikkei enää tämän vuoden puolelle.

Nuorekas olo

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät lähestyi minua nettikyselyllä. Kävin vastaamassa ihan siksikin, että kysely oli suunnattu Etelä-Pohjanmaan nuorille yrittäjille. Jos minua tituleerataan nuoreksi, täytyy vastaamiseen uhrata muutama minuutti jo ihan kiitoksena kohteliaisuudesta.

***

Olen valinnut kiinnostavimmat biisit syksyn disco oriental -ryhmille. Ainakin pari Top 20 -listoilla keikkuvaa biisiä tulee saamaan koreografian, ja lisäksi tanssitaan sellaista arabipoppia, jota ei ihan Keskisen levyhyllyltä löydy.

Biisien valintaan pääsivät vaikuttamaan jossain määrin myös ei-musiikilliset tekijät. Hetken pohdin, ottaisinko tarkempaan syyniin Britney Spearsin kappaleen. Vaikka musiikki ei olekaan yhtä kuin esittäjä, tulin siihen tulokseen, etten halua markkinoida kyseisen laulajan uutta tuotantoa edes välillisesti.

Ruksit päälleen sai myös Kate Perryn hitti I kissed a girl. Koska disco oriental -tanssien kohderyhmä alkaa ala-asteikäisistä, biisi joutui sensuurilistalleni. I got so brave, drink in hand / Lost my discretion – pientähän tämä on sen rinnalla, mitä lööpeistä saa lukea, mutta silti en meinaa biisiä tunneillani käyttää (ellen sitten löydä instrumentaaliversiota).

***

Toisaalta valittujenkaan biisien sanoja ei parane mennä syvälukemaan. Esimerkiksi Kylie Minoguen Like a Drug (joka oli lässystä kertosäkeestään huolimatta ehdottomasti positiivinen yllätys): Damn right / I got my radar on you / So let’s get physical / I want to, want to.

No, onhan tämä vähän peitellympää kuin George Michael parikymmentä vuotta sitten (and for your reference: tämä biisi on minusta edelleen erinomainen): I want your sex / I want you / I want your sex / I want your… / sex. Jep, tuosta on hankala enää suorasukaisemmaksi mennä.

***

Nyt kun olen perehtynyt nykymusiikkiin enemmän viikossa kuin viimeiseen kymmeneen vuoteen, todettakoon vielä, että onneksi hittilistoilla on muutakin kuin räppiä, housea, liukuhihnapoppia ja metallia. Tästä minä pidän: Sweet About Me by Gabriella Cilmi.

Törkeän nuorihan se aussinainen – tai siis tyttö – on, mutta tämän biisin voin kuvitella muistavani vielä kymmenen vuoden päästäkin: Tell you something that I’ve found / That the world’s a better place / When it’s upside down, boy. Good on ya!