Sormiharjoituksia

Noin periaatteessa on mukavaa, että lapset kasvavat, vaikka se tarkoittaakin, että hihat jäävät lyhkäisiksi, housuista tulee capreja ja puoli vuotta vanhat kengät eivät enää mene jalkaan.

Kun lapsi on diabeetikko, kasvun myötä kasvaa myös insuliinintarve.

Minulla meni kauan sen oivaltamiseen, että korkeat sokerit eivät ole välttämättä merkki siitä, että teemme jotain väärin, vaan usein syynä korkeisiin sokereihin on se, että insuliinimäärät ovat jääneet jälkeen.

Tämä viikko on mennyt insuliineja säätäessä. Pikainsuliinin vaikutus näkyy nopeasti, joten sen kanssa pelaaminen on helppoa, mutta pitkävaikutteisen insuliinin muutokset vaativat pitempää seurantaa. Pieni lisä yön pitkävaikutteiseen insuliiniin saattaa huonolla tuurilla tuoda lapsellemme aamuyöstä hypon, joten tässä säätövaiheessa mielenrauhani kannalta on parempi, että seuraan tilannetta ja käyn mittomassa yölläkin.

Takana on neljä vähäunista yötä, mutta myös hyvä mieli: näyttää siltä, että insuliinin säätö meni putkeen. Yöt ovat menneet hyvillä sokereilla ja aamulla on päästy liikkeelle mukavista lukemista. Tämän pohjalta on hyvä lääkärin kanssa taas säätää insuliineja vastaamaan lapsen kasvua.

***

Kahdeskymmenesviides päivä: laulu, joka saa sinut nauramaan

Cole Porter: Anything goes (YouTube-linkki, laulajana John Barrowman)

Tämä laulu on musikaaliklassikko, jonka sanoitus on loistava esimerkki siitä, miten riimeillä saadaan lisättyä hauskuutta moninkertaiseksi. Sama sanoitus riimittömänä olisi melko tylsä, mutta riimillisyys laittaa kuulijan odottamaan lisää riimejä, ja jokainen nokkela riimi kasvattaa sanoituksen hauskuutta.

The world has gone mad today
And good’s bad today,
And black’s white today,
And day’s night today,
When most guys today
That women prize today
Are just silly gigolos

And though I’m not a great romancer
I know that I’m bound to answer
When you propose,
Anything goes

Muutama muu versio samaisesta laulusta (kaikki linkit YouTubeen): Ethel Merman vuonna 1979, Patty LuPone Tony Awards -palkintotilaisuudessa 1988 (valitettavan huono kuvanlaatu) ja Mitzi Gaynor elokuvassa Anything Goes 1956 (osin eri lyriikat).

Minulla oli tähän haasteeseen noin kaksikymmentä eri biisivaihtoehtoa, joten tarjoan vielä pari bonusta (kaikki YouTube-linkkejä):
Officer Krupke musikaalista West Side Story
Pentti Rasinkangas & Loiskis: Silakan ylistys
Juice Leskinen: Puhelinpylvään henkinen elämä

Aivan, jokaisessa on loistava ja riimirikas sanoitus.

***

Kahdeskymmeneskuudes päivä: laulu, jonka osaat soittaa

Jos on nuotit, kai minä soitan melkein mitä vaan – en tosin järin hyvin, koska soittoharrastus on jäänyt pahasti kaiken muun elämän jalkoihin, mutta auttavasti ja tunnistettavasti kuitenkin.

Valitsin tähän laulun, jota soitin hyvin mielelläni viulunsoittovuosinani (en tosin koskaan järin loistavasti).

Jean Sibelius: Romanssi op. 78 (YouTube-linkki)

Vieläköhän osaisin?

hakusanoja 30 days of music, insuliini
Ei kommentteja »

Jos ei saa nukuttua, kannattaa tilanteesta ottaa kaikki hyöty irti. Olen viikolla käynyt pitkin yötä tekemässä verensokeriseurantaa, jotta olisi jotain mutua tarkempaa aineistoa diabetespolikäynnillä.

Seuranta kannatti: sen avulla nähtiin, mitä verensokeri oikeasti yöllä tekee, ja osattiin kehitellä uusia jippoja insuliinihoitoon.

***

Fakta: yksi yksittäinen tulos on vain satunnainen arvo. Kaksi tulosta kertovat jotain kehityksestä, mutta trendien ennustamiseen tarvitaan useampia lukemia.

Se, että verensokeri on pari tuntia nukkumaanmenon jälkeen esimerkiksi 8 ja aamulla herättyä 14, ei vielä kerro muuta kuin sen, että yhdeksän tunnin aikana verensokeri nousee. Ensimmäinen reaktio: yön pitkää insuliinia on liian vähän.

Mutta kun yöltä on muutama välimittaus, päästään näkemään, milloin verensokeri oikein alkaa nousta. Osoittautui, että keskellä yötä verensokeri voi olla oikein hyvä, mutta se lähtee nousuun aamulla. Tätä kutsutaan aamunkoittoilmiöksi, ja sen aiheuttaa kasvuhormonin erityksen lisääntyminen aamuyöstä. Kasvuhormoni on insuliinin vastavaikuttaja, joten mitä enemmän kasvuhormonia erittyy, sen enemmän tarvitaan insuliinia.

Sen sijaan, että olisimme lisänneet yön pitkää insuliinia, siirryimme kokeilemaan sitä, että illan pitkävaikutteinen insuliini pistetään myöhemmin, jolloin sen vaikutus kestää pidemmälle aamuun. Lähiviikkoina nähdään, auttaako muutos vai täytyykö ottaa lisää jippoja käyttöön.

hakusanoja insuliini, pitkä insuliini
Ei kommentteja »

Tänään on vietetty sairaspäivää. Jälkikasvu osoittautui koulukunnottomaksi, joten aamusta raahasin läppärin olohuoneeseen. Puolityhjällä olohuoneen pöydällä on etunsa: ei tarvinnut edes isommin raivata, jotta pääsin levittäytymään uudelle reviirille.

***

Olen roikkunut päivän Facebookissa, Twitterissä ja foorumeissa, katsellut tv-sarjoja, jatkanut eilistä ompelulehtien selailua. Kutonut muutaman kerroksen villatakkia, purkanut ja korjannut yhtä palmikkoa 15 senttiä. Mittaillut kuumeita ja sokereita ja arponut insuliineja.

Pari työluonteistakin hommaa olen saanut tehtyä, mutta siinä se, päivän saldo.

Iltaa kohti omakin olo on muuttunut surkeammaksi, minkä myös kuumemittari vahvistaa. Jalat eivät kanna, ja aivotoimintakin osoittaa hyytymisen merkkejä. Taidan suosista viettää loppuillan sohvalla.

***

Mitä tästä opimme? Ei kannata pitää vapaapäiviä. Tulee kipeäksi.

hakusanoja insuliini, Internet, kuume, neuletyöt, sairastaminen
Ei kommentteja »

Tässä on taisteltu viime aikoina matalien lounassokerien kanssa. Ei ole kovin miellyttävää eikä suotavaa, että verensokeri tipahtaa koululounaalle kakkosella alkaviin lukemiin.

Edellisellä diabetespolikäynnillä tilanne oli toisenmoinen: lounaalla mentiin korkeilla ja alkuiltapäivästä hypoilla. Insuliinien muutoksella onnistuttiin siis siirtämään hypot lounasaikaan.

***

Useampaan otteeseen on tehnyt mieli hakata päätä seinään, kun verensokereilla, hiilihydraateilla ja insuliineilla ei tunnu olevan mitään loogista yhteyttä. Kovasti lohdutti tänään lääkärillä, kun lääkäri tutkiskeli omaseurantavihkoa ja huokaisi: “Eihän tässä ole mitään tolkkua.” Sitä mieltä mekin olemme olleet.

Mikä häkellyttävintä, verensokerimittausten keskiarvo on viimeiseltä kuukaudelta 8,5 paikkeilla, mutta HbA1c oli yli 8,5:n. Nämä kaksi lukuahan eivät ole yhtään verrannolliset: jos pitkäaikainen verensokeri eli HbA1c on 8,5, verensokeritaso on keskimäärin 13. Verensokeri siis huitelee tähdissä silloin, kun emme mittaa. Ei hyvä.

Nyt taas säädetään ja viilataan ja väännetään ja käännetään. Parin kuukauden päästä käydään katsomassa, auttaako insuliinien säätö.

hakusanoja insuliini, verensokeri
Ei kommentteja »

Eilen oli diabeetikon varttivuositarkastus sairaalassa. Saimme jälleen ihmetellä, mitä tehdä toistuvien hypojen ja toisaalta käsittämättömän sitkeiden korkeiden sokereiden kanssa.

Olemme olleet sormi suussa ja ihmetelleet, miksi korkeat sokerit eivät joskus laske, vaikka insuliinia pistäisi kuinka paljon. Toisinaan taas insuliiniherkkyys on huipussaan ja puoli yksikköä ylimääräistä tipauttaa verensokerit liian alhaisiksi.

Lääkäri osasi onneksi taas nähdä numeroiden vuoristoradan taakse ja löytää kokeilemisen arvoisia keinoja tielle tasaisempaan sokeriin. Todennäköisin syy lienee siinä, että insuliinimäärä on yksinkertaisesti vain jäämässä liian pieneksi. Pituuskäyrässäkin oli pieni, aavistuksenomainen nousu ylöspäin.

Sitä myöten pääsin tutustumaan taas uuteen, ihmeelliseen verensokereiden sotkijaan: kasvuhormoniin.

***

Olen näiden d-vuosien aikana omaksunut diabeteksen perusteet ja pyhän kolminaisuuden (insuliini, hiilihydraatit ja liikunta), jossa kaikki elementit vaikuttavat toisiinsa. Olen myös oivaltanut, että stressi ja jännitys nostavat veren sokeritasoa, ja kiukku voi olla yhtä lailla korkeiden sokerien syy kuin seurauskin.

Nyt oivalsin, että myös erilaisilla hormoneilla on vaikutusta verensokeritasoon. Insuliinin vastavaikuttajahormoneja ovat esimerkiksi kasvuhormoni ja adrenaliini (se stressi ja jännitys), mutta myös kortisoli, noradrenaliini ja kilpirauhashormoni sekä glukagoni. Ai mitäkö nämä ovat? Ei aavistustakaan. Täytyy taas viettää pari iltaa opiskellen.

***

Kasvuhormoni erittyy erityisesti yöllä. Mitä enemmän kasvuhormonia, sitä enemmän tarvitaan insuliinia. Vaikka insuliinimäärä osuisi nätisti kohdalleen hiilihydraattimäärän kanssa, verensokeri nousee, jos kasvuhormonin määrä kasvaa.

Insuliinia tarvitaan siis paitsi hajottamaan hiilihydraatit elimistön kasvun raaka-aineeksi myös kasvuhormonin vastineeksi. Silloin insuliinilla olisi kahtalainen tehtävä kasvun turvaajana: toisaalta pilkkoa elimistölle hiilihydraateista energiaa, toisaalta vastata kasvuhormonin tarpeisiin. Vai ovatkohan nämä itse asiassa sama asia?

Joka tapauksessa: jos elimistössä ei ole riittävästi insuliinia, kasvu häiriintyy. Toisaalta liikaa insuliinia ei saa olla, koska silloin verensokerit laskevat liikaa.

Aika kapea tämä naru on tasapainoilla.

hakusanoja insuliini, kasvuhormoni
Ei kommentteja »