Sormiharjoituksia

Mitä myöhemmin maailma muistaa, että joulu tulee tänäkin vuonna, sen parempi. Joululauluja ei saa soittaa ennen ensimmäistä adventtia, joulumainosten myllytys lokakuun lopulla saa minut näkemään punaista (ja ei, se ei ole joulunpunainen). Mitä pitempi jouluhössötys, sen isompi stressi. Ei minulle, kiitos.

Silti olen iloinen, että muutamat joulunajan sesonkituotteet saapuvat hyllyille jo lokakuussa. Otetaan esimerkiksi glögi.

Minä rakastan hyvää glögiä, ja jälkikasvu on myös tykästynyt kanelin ja kardemumman makuun. Glögi kuuluu pimeisiin iltoihin, kynttilän valoon, villasukkien seuraan.

Juuri eilettäin lasten kanssa puhuttiin, että nytpä voisi juoda glögiä. Itsetehtyähän voi tehdä vaikka keskellä heinäkuuta, mutta omatekemä ei ole glögeissä aina parasta. Oman glögin maku riippuu kovin paljon käytetystä mehusta. Esimerkiksi mustaherukkamehu on todettu ihan liian voimakkaaksi, sen maku tuppaa peittämään glögimausteet. Hakusassa on vähähiilarinen mehu, jonka maku paranee glögimausteiden kanssa kiehautettuna. (Testiin on menossa VipMix sekamehutiiviste, hiilareita valmiissa juomassa 3,3 hh/1 dl.)

Tänään löytyi kaupan hyllyltä glögiä. Ostin purkin Valion sokeroimatonta glögiä (3 hh/1 dl) ja toisen purkin kirsikalla rommilla maustettua Hehku-juomaa, jossa hiilareita on normaalin mehun verran eli 12 hh/1 dl.

Nyt on glögikausi avattu: mukillinen glögiä, kynttilän valoa ja villasukat.

***

Se toinen joulun sesonkisapuska, jota kieli pitkällä meidän perheessä odotetaan, on rosolli. Kun Atrian rosolli saapuu isoissa rasioissa salaattihyllyyn, meille ostetaan sitä heti kaksi rasiaa, jotka syödään raejuuston kanssa ensimmäisenä päivänä. Sitten tahti vähän tasaantuu.

Kolmas joulun melkein-sesonkituote, jota odotan, on kynttilät. Kynttilävalikoima paranee huomattavasti, kun joulu lähenee; esimerkiksi kelluvat kynttilät saapuvat taas hyllyihin.

Onneksi on vielä viimetalvisia varastoja jäljellä – nyt kun sitä glögiäkin saa.

hakusanoja glögi, hiilihydraatit, joulu, jouluruoka, kynttilät, rosolli
Ei kommentteja »

Toinen joulu diabeteksen kanssa. Se sujui jo vähän varmemmin kuin ensimmäinen joulu, vähän enemmän sovellellen ja enemmän arvioiden. Arkiset hiilarimäärät on ylitetty reilusti, ja insuliinia on pistetty sen mukaan. Välillä on onnistuttu tosi hyvin, välillä sokerit ovat olleet ennakoitua korkeammalla (kuten viime yönä kello 2.03: 16,2 – eikä aavistustakaan, minkä ihmeen vuoksi).

Ykköstyypin diabetes on siinä mielessä mukava, että lapsi saa syödä mitä tahansa ja periaatteessa järkevyyden rajoissa miten paljon tahansa, kunhan insuliinia pistetään riittävästi imeyttämään syödyt hiilihydraatit. Arkisapuskoista hiilarimäärät ovat jotakuinkin hanskassa, mutta jouluruoat täytyi setviä tätä joulua varten uusiksi.

***

Jotten joutuisi samaan jamaan jälleen ensi vuonna, tässä joulun tärkeimmät numerot – jouluisten sapuskojen hiilihydraattimäärät.

• riisipuuro 15 hh/100 g
• rusinakeitto 25 hh/100 g
• perunalaatikko, maksalaatikko 15 hh/100 g
• lanttulaatikko, porkkanalaatikko (ei riisiä) n. 8 hh/100 g

Kinkku on luonnollisesti hiilaritonta, rosollin hiilihydraatteja ei tarvitse laskea. Leivonnaisista piparkakuissa on noin 55 hh/100 g, joulutortussa 40 hh/100 g. Tarkoittaa suomeksi, että yhdessä keskikokoisessa piparissa on noin 5 hiilaria, järkevän kokoisessa joulutortussa noin 15.

***

Meillä ei karkkia ole juuri ollut tyrkyllä, ei diabetesdiagnoosin jälkeen muttei varsinkaan ennen sitä. Tänä jouluna ajattelimme, että karkkia pitää tarjota riittävän paljon. Niinpä aterioilla on pistetty reilummin inskaa ja melkein joka aterialla on syöty jälkiruokana 10–20 hiilaria karkkeina ja suklaana. Paljonko se onkaan? Tästä sopii laskea:

• suklaakonvehti ~5 hh/kpl
• suklaa yleensä n. 50 hh/100 g
• tavallisen kokoiset lakupalat 10 hh/3 kpl
• lakritsi ylipäänsä n. 70 hh/100 g
• sekalaiset, tavallisen kokoiset karkit 10 hh/3–4 kpl
• karkit n. 80 hh/100 g

Useimmiten ajatellaan, että kyllähän se diabeetikko voi syödä mitä tahansa, jossa ei ole sokeria. Väärin: olennaista on hiilihydraattien määrä, ei sokerin määrä. Esimerkiksi kuivatuissa hedelmissä ei ole välttämättä juurikaan sokeria, mutta hiilihydraatteja on:

• rusinat 70 hh/100 g
• kuivatut luumut 40 hh/100 g
• aprikoosi ja taateli 45 hh/100 g (~3 hh/kpl)
• mango, papaija, ananas 50 hh/100 g
• kookos <10 hh/100 g

Tässä yhteydessä mainittakoon, että pähkinöissä hiilihydraatteja ei juuri ole (esimerkiksi manteleissa 7 hh/100 g), mutta maapähkinässä on 15 hh/100 g ja cashew-pähkinöissä melkein 20 hh/100 g. Toisaalta viimeksimainitut eivät paina paljon mitään, joten muutaman pähkinän voi natustaa hiilareista piittaamatta.

***

Jouluun kuuluu myös glögi. Valiolla on tarjolla lähes hiilariton vaihtoehto, mutta itsetehty olisi toki parasta. Tajusin hiilarimääriä syynätessäni, että omatekoisen glögin saa suhteellisen vähillä hiilareilla aikaiseksi, jos pohjana käyttää makeuttamatonta höyrymehua ja makeuttaa juoman tarpeen mukaan joko sokerilla tahi makeutusaineella. Laimentamattomassa höyrymehussa hiilareita on n. 8 hh/desi, mustaherukkahöyrymehussa vain 4 hh/desi. Käytännössä laimennetun glögimehun hiilarit tulevat sokerista, jolloin ne on helppo laskea (minipalat 2 hh/kpl, tavalliset sokeripalat 3 hh/kpl).

Tiedot sapuskojen hiilihydraattimääristä on kerätty ruokien tuoteselosteista sekä Finelin tietopankista, jota ilman arkemme ja juhlamme olisi huomattavasti nihkeämpää.

hakusanoja hiilihydraatit, jouluruoka, verensokeri
1 kommentti »