Merkinnät teemasta 'kadoksissa'

Siivoamisen seuraukset

Ennen joulua raivasin melkoisen määrän tavaraa säilytyksen puolelle, muun muassa korujentekotarpeistoni. Pakkasin helmet laatikoihinsa, työkalut pakkiin ja niin edelleen.

Poikkesin tosin logiikasta sen verran, että laitoin parit pihdit eri paikkaan, jotta niitä ei tarvitsisi työkalupakista asti kaivella. Oletin silloin, että niille saattaisi olla käyttöä hyvinkin pian.

***

Korurintamalla olen koko tammikuun keskittynyt kirjanpitoon ja inventointiin. Tänään lopulta kaivelin vähän helmiä ja hopeaa esille, jotta sain tehtyä yhden lahjakorun. (Olisi niin iso inspis tehdä jotain muutakin, mutta täytyy priorisoida muita töitä vielä ainakin viikon ajan.)

Pihtejä olisin tarvinnut, mutta muistissani on ihan musta kohta siinä paikkeilla, mihin on tallennettu pihtien sijoituspaikka. Kaivoin siis hätäpäissäni esille huonommat pihdit, jotta sain korut tehtyä.

Vastaisen varalle: kaikki työkalut pakataan työkalupakkiin. Ei poikkeuksia.

Lost and found

Huijaan vähän: kirjoitan tätä sunnuntai-iltana, mutta päivään merkinnän lauantaille, koska tämä on reissulauantain sattumuksia.

Laitoin aamulla korviini Swarovskin sydämistä tekemäni korvakorut, tämänhetkiset lempparini. Kannoin treenikassit autoon, istuin ratin taa ja ajoin 7HT:n salille. Parkkeerasin auton, otin kassini ja kävelin pihan poikki ja ylös portaita toiseen kerrokseen. Riisuin päällimmäiset vaatteet treenikamppeiden päältä. Silloin huomasin, että toinen korvakoru on kateissa.

Tarkistin vaatteeni, kaulahuivini, päähineeni, kenkäni ja laukkuni. Ei havaintoja. Kävelin portaat alas ja autolle. Ei jälkeäkään. Auton sisäpuolellakaan ei korvakorua näkynyt. Oletin, että se oli tipahtanut jo alkumetreillä yöpaikkani pihamaalle. Päivän mittaan satoi lunta, joten arvelin, että korvakorusta saadaan seuraava näköhavainto joskus kevään korvalla.

Kun illasta päin kuoriuduin vaatekerroksistani, kuului hentoinen raps. Korvakoru tipahti matolle. Koru oli ollut koko päivän lähellä sydäntäni – se oli tipahtanut kohtuullisen kokoisesta kaula-aukosta hyvään talteen. Liivit olivat toden totta ainoa paikka, mistä en tullut korua etsineeksi.

Kun jotain on seuraavan kerran kateissa, tiedän, mistä aloitan.