Merkinnät teemasta 'kalenteri'

Joulun kuvakalenteri ja Mr Murphy

Joulukuu alkoi takkuisesti: ei nettiyhteyttä moneen päivään. Kun kaikki työt ovat pääosin tai kokonaan verkossa tai verkkoviestinnästä riippuvaisia, nettiyhteyden puuttuminen pistää työt ja päivät ihan sekaisin.

Sekaisin meni myös joulukalenteriprojektini: ei auta, että kuvat ovat koneella, jos niitä ei saa verkkoon. Minähän en valmista kalenteria valmiiksi etukäteen, vaan kokoan kalenteria vanhoista ja uusista kuvista kuukauden mittaan.

Kun nettiyhteys saatiin takaisin, kävin ensi töikseni päivittämässä joulukalenterin ajan tasalle. Jos enimpiä nettikatkoja ei tule, pitänisi kalenteriin tulla joka päivä uusi kuva aina tapaninpäivään saakka.

Missäkö kalenteri sijaitsee? Täällä, olkaa hyvät: www.inkavilen.fi/galleria/joulu2012/. Leppoisaa joulunodotusta!

Työt – anteeksi, mitä ne on?

Joululomaa on pidellyt. Tai no, lomaa ja lomaa – kaikki se on tekemättä, mitä olin suunnitellut ja kuvitellut tekeväni, mutta silti pää ei ole päässyt työajatuksista irti ennen kuin ihan nyt muutamana viime päivänä. Tietysti, sillä loma vetelee viimeisiään ja maanantai aloittaa vuoden ensimmäisen työviikon.

Enhän minä toki ihan täyttä lomaa ole pitänyt, pari iltaa viikossa on läpi opiston joulutauon treenattu tanssia, mutta muuten joulun jälkeinen aika on mennyt voittopuolisesti tekemättä mitään.

Tässä kohti täytyy tietysti huomauttaa, että minun “tekemättä mitään” tarkoittaa, että ainahan sitä jotain on tehty. Nyt on kudottu. (Väärää murretta puhuville tiedoksi, että neulomisesta on kyse.) On tullut pipoa ja lapasta ja vähän sukkaakin, kun piti päästä ohutta sukkalankaa testaamaan. Villapaidat eivät ole edenneet, mutta muuten on tullut vähän valmistakin (ja Ravelry-jonooni on ilmestynyt kovin, kovin monta uutta neuleideaa).

Kuvia (huonoja, toim. huom.) valmistuneista neuleprojekteista voi ihmetellä Cranberries and Cattleyas -blogin puolella. Vähän jotain herätystä senkin blogin hiljaiseloon.

Kovasti toivon, että kun tämä työvuosi pääsee käyntiin, aikataulut asettuvat sellaisiin uomiin, että kirjoittamaankin ehtii. Tässä kohti voi olla optimisti: en ole vielä avannut vuoden 2011 kalenteria kertaakaan. Siellä mahtaa olla aikaa vaikka mihin.

Vanhoina, hyvinä aikoina

Vanhoina hyvinä aikoina toukokuun viimeinen oli koulun päättymispäivä. Nykyisin koulu loppuu aina viikon 22 lauantaina – tänä vuonna siis 5.6. Vielä on päiviä jaksettavana.

Tänä vuonna kalenteri on ollut kaikkea muuta kuin suosiollinen: vuosi vaihtui viikolla 53, joten paikallinen hiihtoloma (viikko 9) osui maaliskuun ensimmäiselle viikolle “normaalin” helmikuun lopun sijaan. Samalla tavalla kaikki viikkosidonnaiset asiat nitkahtavat joko vuodenkierrossa vähän myöhempään aikaan tahi (kuten toimittamani Ishtar-lehden ilmestyminen) siirtyvät viikkorytmissä viikkoa aiemmaksi.

Vaikken kovin montaa asiaa viikkonumeron perusteella ajattele, silti tällainen nitkahtava vuosi tuntuu sotkevan sisäisen kalenterin.

***

Jos kuluva vuosi tuntuu omalaatuiselta, niin vuoden 2011 kevät vie voiton.

Vuosi vaihtuu nätisti viikolla 52, vuoden ensimmäinen päivä on lauantai. So far so good. Loppiainen on torstaina, joten se viikko on vielä lomaa: arkeen palataan vasta maanantaina 10.1.

Pääsiäinen on ensi vuonna hyvin myöhään: pitkäperjantai on vasta 22.4. Pääsiäistä seuraavana viikonloppuna on vappu (sunnuntaina). Helatorstai puolestaan sattuu olemaan viikolla 22, kesäkuun toisena päivänä.

Hiihtoloman jälkeen ensimmäinen vapaa on siis pääsiäinen huhtikuun loppupuolella. Toukokuulle ei siis tule yhtään ylimääräistä vapaapäivää, eikä helatorstaiviikolle saa pitkää viikonloppua, sillä koulujen päättäjäiset ovat lauantaina 4.6. – sattuneesta syystä myös perjantaina 3.6. käydään koulussa siivoamassa pulpetteja.

Tulossa on raskas kevät.

***

Pääsiäisen ajankohta vaihtelee kovasti, mutta sitähän ei sijoitetakaan kalenterivuoteen päivämäärän tai viikkonumeron perusteella, vaan kuun kierron mukaan.

Pääsiäisen ajankohta lasketaan kevätpäivän tasauksesta. Etsitään ensimmäinen kevätpäivän tasauksen jälkeinen täysikuu; pääsiäissunnuntai on tätä ajankohtaa seuraava sunnuntai, aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta. Ensi vuoden pääsiäinen on siis likimain myöhäisimpänä mahdollisena ajankohtana.

Helatorstai sijoittuu pääsiäisestä laskien viidennen ja kuudennen sunnuntain väliin. Helatorstaita vietetään neljäntenäkymmenentenä päivänä pääsiäisestä Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi.

Helluntaita puolestaan vietetään Pyhän Hengen vuodattamisen muistoksi. Helluntai on aina sunnuntaina, seitsemän viikkoa pääsiäisestä ja kymmenen päivää helatorstain jälkeen. Se on se toinen hassu sunnuntai äitienpäivän lisäksi, jolloin kaupat ovat ennen kesää kiinni – paitsi tietysti ensi vuonna, jolloin helluntai on 12.6., kaksi viikkoa ennen juhannusta.

Lisätietoa kirkollisista juhlapyhistä: evankelisluterilaisen kirkon ohjeet Kirkkovuosikalenterin laatimista sekä kirkkovuosi Wikipediassa. Enemmän kiintoisia kalenteripäiviä: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, jossa muun muassa viimeisten kymmenen vuoden almanakat.

Lyijykynä, 2B

Tämän päivän kalenterisaldo: kolme siirrettyä tapaamista. Yksi tämänpäiväinen aikaistui, huominen tapaaminen siirtyi eteenpäin ja yksi kesäkuinen hyppäsi toukokuun puolelle.

***

Täytän kalenteriani mieluiten kuulakärkikynillä. Valitettavasti jokainen muutos kuulakärkikynällä tehtyihin merkintöihin tuottaa kalenteriin yliviivauksia. Minä en pidä yliviivauksista. Ne täyttävät kalenteria ja pitävät silmissäni ajankohdan varattuna, vaikka se olisi vapaakin.

Yleensä luonnostelen ajankäyttöni lyijykynällä, ja kirjoitan vain ns. varmat menot kuulakärkikynällä. Jos kalenterin ylläpitoon ei jää aikaa, se on täynnä hätäisesti, epäselvällä käsialalla tehtyjä haaleita lyijykynäluonnostelmia, joista on viheliäistä ottaa selvää.

***

Totesin jo kouluaikoina, että tavallinen HB-lyijykynä on käsissäni aivan liian kova. Siinä missä monet koulukaverit tarvitsivat useamman H:n kyniä, minun kirjoitusotteeni keveni vuosi vuodelta siihen pisteeseen, että HB:llä kirjoitettu oli armottoman vaaleaa ja vaikealukuista jopa minulle itselleni.

Siksi jo lukioajasta asti olen käyttänyt vain pehmeitä lyijyjä, B:tä ja 2B:tä. Varsinkin 2B:llä saisin jo kohtuullisen tummaa jälkeä vaivatta, mutta niin pehmeä lyijy kirjoituskäytössä on mössöisempää ja jälki herkemmin tuhrautuvaa. Ei hyvä sekään.

Yleensä kompromissiksi valikoituu yhden B:n lyijy – ja tietysti lyijytäytekynänä, koska sillä saan aina terävää jälkeä.

***

Kalenterissa on nyt lyijykynämerkintöjä ensi talvelle: koulun lukuvuosi ja koululaisten lomat ynnä opiston opetuskausi ovat siellä raameina, muutama tanssitapahtuma alustavasti merkittynä. Syksyn lehtityöt on merkitty kuulakärkikynällä jo alkuvuodesta, ne kun suunnitellaan kalenterivuosi kerrallaan.

Tässä vaiheessa pitäisi varmaan ruksata lomatkin, jos meinaa sellaisia ehtiä pitää. Mutta lyijykynällä vai kuulakärkikynällä?

Tyhjä/täynnä

Olohuoneen pöytä on (yhä!) likimain tyhjä. Levitin sille tänään kaikki kalenterit (3 + kännykkä), ja suoritin Suuren Kalenteripäivityksen.

Lopputulos: yksikään kalenterini ei ole enää tyhjä. Siellä on töiden lisäksi koko liuta perheen terveydenhuoltoon ja lasten koulunkäyntiin liittyviä merkintöjä: pelkästään tällä viikolla on jalkahoitaja, optikkokäynti, koululääkärin vastaanotto, vanhempainilta ja yksi vanhempainvartti.

Taitaa olla aika raahata helmityötarpeisto takaisin olohuoneen pöydälle. Onhan se parempi, että on pöytä täynnä mutta kalenteri tyhjillään* kuin päinvastoin.

*Kalenterin tyhjyys oli toki silmänlumetta eikä suinkaan vastannut elämän tahdin reaalitilaa (ks. aiemmin tapahtunutta).