Merkinnät teemasta 'kankaat'

Saksikammo

Jostain syystä kankaan leikkaaminen – varsinkin kalliin kankaan – on tuskaista hommaa. Pitää miettiä kerta jos toinenkin, että meneekö kaikki nyt putkeen.

Tänään pistin palasiksi kahdeksan metriä sifonkia. Ei se mitenkään järisyttävän kallista kangasta ollut, mutta kun halvempaakin kangasta pistää silpuksi kahdeksan metriä, puhutaan jo kohtuullisesta euromäärästä.

Luulisin, että kappaleet ovat oikean kokoisia, mutta senhän näkee vasta, kun pääsee ompelemaan pussisaumoja. Tänään ei aivokapasiteetti piisannut, huomenna on pakko.

***

Meni tänään palasiksi pari metriä hopealankaakin, mutta sehän on ihan pientä sifonkiin verrattuna.

Liian vähän tuli kummiskin veivattua ja sahattua, vieläkään ei valmistunut nilkkaketju, jonka aloitin ylijäämälenkeistä joskus iät ajat sitten. Muutenkin kaiki projektit ovat puolitekijöissään. Tänä vuonna olisi tarkoitus saada enemmän valmista.

Shoppailu = jonotusta

Tänään oli D-polireissu Seinäjoelle. Päätin samalla vaivalla pistäytyä uudistetussa Eurokankaassa*.

Pengoin jälkikasvun kanssa palalaatikot läpi ja käpälään tarttui muutamia tanssikelpoisia kankaita. (Ai, voiko sinne kangaskauppaan mennä ostamaan muutakin kuin tanssikankaita?) Suunnittelimme vielä ostavamme pakalta mustaa lycraa, mutta hyydyimme kesken, kun odottamaan olisi joutunut aivan liian pitkään. Kankaiden kanssa kassalle jonottaessamme muistin, miksi minusta ei ole kiva käydä ostoksilla.

Pistäydyimme K-marketissa hakemassa päivän välipalan, kun omat eväskassit olivat melkoisen köykäiset. Ilmeisesti hetki oli kaikkien ruoanostajien suosiossa, sillä väkeä oli kolmella kassalla jonoksi asti.

Juuri äsken muistin, että minulla olisi oikeasti ollut asiaakin Seinäjoella, nimittäin Anttilan levyosastolle: Gabriella Cilmin levyä ei lähimmästä shoppailupisteestäni ole löytynyt. Onneksi unohdin, koska luultavasti siellä olisi ollut ryysistä, joka olisi singuttanut loputkin hermojen rippeeni äärimmilleen.

Isoissa tavarataloissa on puolensa. Ja nettikaupoissa.

*Paikka on vaihtunut ja tilat ovat avarammat ja valoisammat, mutta kangastarjonta ei tuntunut yhtä houkuttelevalta kuin aiemmin. Syy voi olla hyvin muodissa ja siinä, että silmäni metsästi lähinnä treeni- ja esiintymisasuihin soveltuvia kankaita, ei verhoja tai kankaita kesäisiin vaatteisiin.

Superglittermetsästys

Tarvitsen ensi lauantain esiintymiseen glitter-paidan. Toki minulla on varastossa jonkin verran joustavia glitterkankaita, varsinkin semiglittereitä, mutta visioni huutaa superglitteriä.

Kävin katsastamassa lähikaupan kangastarjonnan: mietoa arkikimalletta (ihan kivoja toimistotrikookankaita noin muuten, mutta minusta 17 euron metrihinta on käsittämättömän paljon painetusta trikoosta) ja liimapaljettikankaita. Jälkimmäiseen lahkoon en aio enää sekaantua, sillä sen ompeleminen katkoi viimeksi niin ompelulankaa kuin pinnaani.

Ei siis mitään joustavia superglitterkankaita eikä kyllä kovin paljon joustamattomiakaan. Kävin kiertämässä nuoriso-osaston, ja totesin, että kimalle on sieltäkin hukassa. Pari paljetein koristeltua toppia siellä oli, mutta nekin edustivat lähinnä perusglitterosastoa. Aikuisemman väen osastolle tein vain yleissilmäyksen, joka oli musta. Selvästi syksy on tullut.

Matka jatkui meikkiosastolle, josta etsin meikkisieniä. Luonnollisesti katsastin samalla kertaa myös irtoripset. Sieltä löytyi lopultakin glitteriä! Olen hingunnut irtoripsiä, joiden nauhassa on kimalletta. Muiden ihmisten kokemusten perusteella moiset ripset on helppo liimata paikoilleen, ja ne näyttävät komeilta. Nyt minullakin on sellaiset! Tästä innostuneena tein vielä heräteostoksen: pari glitterkynsilakkaa halvennuskopasta ensi lauantain keikalle.

Huomenna on siis pengottava omat kangaslaatikot ja visioitava glitteripläjäys varastomateriaaleista. Lohdukkeeksi majoitun iltapuhteeksi korupöydän ääreen ja ryhdyn sommittelemaan itselleni ekstrasuperglitterkorvakoruja.

Siis tuota… hups!

Kävin Eurokankaassa, lähinnä tekemässä katsastuksen, kun mitään tiettyä kangasta en ollut vailla.

Lycrapalat kävin tietysti läpi, sillä treenivaatteille on aina käyttöä. Myös jälkikasvu näyttää tarvisevan entistä pidempää lahjetta ja hihaa, joten ihan pelkästään pinkki–harmaa-linjalla en pysytellyt. Iso kahmalollinen löytyi käyttökelpoista.

Tarjouksessa oli myös palafroteeta. Esikoiselle voisi isompi kylpytakki olla jo tarpeen, joten mukaan tarttui iso pala turkoosia froteeta.

Sitten otimme summamutikassa valmiiksi pakatun kahden euron kassin, jossa oli sekalaisia kangaskaitaleita. Lasten iloksi, ellei muuhun, arvelin.

***

Olin jo korttia ojentamassa, kun myyjä mainitsi ohimennen euron ja kahden euron poistokankaat. Äkkiä kortti takaisin ja poistopinoa tutkimaan…

… ja muutamassa minuutissa hamstrasin vielä yhden ison säkillisen erilaisia kankaita ynnä koko loppupakan (16 metriä) ohutta tummansinervää kangasta, joka istuu täydellisesti erilaisiin somistus- ja taustakangastarpeisiin.

***

Menin siis katselemaan, löytyisikö mitään kivaa, ja toin mukanani yhden tavallisen kokoisen kanssin, kaksi tosi isoa kassillista sekä ison rullallisen kangasta. Uudet hankinnat varmaan viihtyvät hyvin kotoa entuudestaan löytyvien muutaman kangaskuution seurassa.

Jotten unohtaisi: Eurokankaaseen saa mennä vain silloin, kun siellä ei myydä tarjouskankaita. Pysyy järkikin mukana.

Tekstiilipäivä

Ensimmäinen päivä pitkään aikaan, kun sain rauhassa koko päivän tehdä hommia. Tuttuun tapaani en ole saanut mitään valmista, mutta moni asia on edistynyt ihan merkittävästi. Suomeksi keskeneräisiä hommia lojuu siellä ja täällä.

***

Tiistaiksi täytyy saada aikaiseksi seuraavaa: kaksi narutoppia, kaksi kiilahametta, seitsemän vatsaverkkoa sekä mahdollisesti kasa hameita ryhmälle, jos varastoista (tai jostain) löytyy sopivaa kangasta.

Narutopit ovat naruja ja hihankorvikkeita vaille valmiina. Suunnitelmassani ei tarkemmin määritelty, miten leveät narut toppiin olisi hyvä laittaa, joten tämä päivä on kokeiltu erilaisia naruja: tosi narua, melkein yhtä narua, ei-enää-lainkaan-narua ja reilusti leveää. Enkä vieläkään oikeastaan tiedä. Voi olla, että siihen laitetaan nyt oikein tosi narut tai sitten naruja kaksin kappalein, kun kerrankin on sen verran kevyt toppilaitos, ettei kaipaa kunnon kannattimia.

Kiilahameista toinen on kuminauhaa ja päärmeitä vaille, omani vasta leikattuna. Täytyy vaihtaa saumuriin toiset langat, ennen kuin sitä voi ommella, joten odotelkoon. Toisen ryhmän hameprojekti on vielä ilmassa, kun tarjolla ei ole sopivia materiaaleja sopuhintaan.

Vatsaverkkoihin kävin hankkimassa puuttuvat osaset (toivottavasti sopivan väristä saumurilankaa, framilonia, olkain- ja napitusmateriaaleja) juuri ennen sulkemisaikaa, päivän olen suunnitellut leikkaamista. Kummasti hirvittää, kun kankaan metrihinta on vähintään tuplaten suurempi kuin suurimmassa osassa käyttämiäni kankaita. Mutta eipä se odotellessa halvemmaksikaan muutu. Sitä paitsi ensimmäisiä tullaan huomenna sovittamaan, ja se onnistuu paljon helpommin, jos kankaat ovat palasina ja palaset yhteen ommeltuina.

***

Perjantain treeneihin täytyy olla valmiina viidet hihatukset sekä oma liivi, housut lyhennettynä ja kuminauha laitettuna hameeseen. Lisäksi ostosetti pitäisi tuunata siihen kuntoon, että se pysyy päällä – uudelleenkoristelua ehtii tekemään vielä myöhemminkin.

Havaitsin tänään, että yksi ostovyö vaatii virkkuukoukkua ennen lavallemenoa. Samalla vaivalla paikkaan tanssikaverin vastaavan lantiovyön sekä milayan.

Yhden soolon asustus on täysi mysteeri. Mielessä pyörii jotain ihan muuta kuin yksinkertaisia ratkaisuja, mutta onneksi aika tekee tehtävänsä ja asustus kaivetaan kaapista. Kahden viikon kuluttua akuutti kiirus on ohi, sen jälkeen ryhdytään viilaamaan suppeampaa valikoimaa.