Sormiharjoituksia

Erilaisia sosiaalisia temmellyskenttiä löytyy verkosta lukuisia. Ishtar-blogissa esittelin sosiaalisen treenipäiväkirjan Heiaheian, josta innostuin kesän mittaan. Minut löytää myös Facebookista ja LinkedInistä. Twitterissä minulla on useampi profiili. Jo vuosia olen lisäksi pyörinyt useammalla eri keskustelufoorumilla.

Paljonko tämä kaikki syö aikaa? No syöhän se, ei sitä voi kiistää. Varmasti minulla olisi enemmän aikaa jollekin muulle, jos en olisi verkossa. Toisaalta verkostoituminen on osa työtäni. Läsnäolo ja keskusteluun osallistuminen on helpompaa hyvillä työkaluilla.

Monta Twitter-profiilia

Twitterissä oli alusta asti itsestään selvää, että perustan useampia profiileja, joilla jokaisella on oma toimintakenttänsä. Niinpä minulla on henkilökohtaisen Twitter-profiilin lisäksi ammatillinen profiili sekä toiminnan osa-alueisiin keskittyneet profiilit. Näiden lisäksi perustin omat profiilit myös Saharalle ja Ishtarille.

Twitterin oma sivusto on multitweettajalle liian kömpelö: paljon sisäänkirjautumista ja salasanojen naputtelua, aina väärä profiili auki.

Ensimmäiseksi hankin Firefoxiin lisäkkeen nimeltä Echofon (entinen TwitterFox). Sinne saa lisättyä useamman seurattavan profiilin, joita voi selata ja päivittää vuoron perään. Kiva kilke, joka vyöryttää tweetit näppärästi nähtäville ja tekee tweettaamisest helppoa.

Echofonin ongelmana on se, että sen ruudussa voi seurata vain yhtä profiilia kerrallaan – profiileja sai siis olla vaihtamassa jatkuvasti. Echofonissa ei myöskään ole sisäänrakennettua linkkien lyhennystoimintoa, joten linkit täytyy laittaa joko sellaisenaan, mikä 140 merkin viestissä ei ollut hyvä vaihtoehto, tai käydä lyhentämässä erikseen jossain palvelussa.

Hootsuite, ei pöllömpi

Verkkopalvelu Hootsuite on multitweettaajan näppärä työkalu. Sen kautta voi seurata ja päivittää useita profiileja. Hootsuitessa on linkkien lyhentäjä, joten kallisarvoiset tviittausmerkit eivät hupene ylipitkiin linkkeihin. Hootsuite tarjoaa mahdollisuuden myös päivitysten ajastamiseen.

Hootsuite ei ole lainkaan pöllömpi palvelu. Twitter-profiilien lisäksi palvelulla voi päivittää esimerkiksi Facebookia, Facebook-sivuja ja LinkedIniä. Päivityksiä voi halutessaan lähettää samalla napin painalluksella useampaan eri profiiliin. Organisaatioille, joissa samaa Twitter-profiilia päivittää useampi henkilö, Hootsuite on lyömätön, sillä se antaa mahdollisuuden jakaa päivitysoikeuksia useammalle henkilölle.

Kaksi miinusta: Ensimmäinen on Hootsuite palstasysteemi. Jokaiselle profiilille on useampia palstoja, mutta jokainen profiili on omalla sivullaan. Eri profiilien palstoja ei nähdäkseni saanut yhdistettyä yhdelle sivulle, jotta useampaa profiilia olisi voinut seurata yhtä aikaa. Paljon välilehdillä hyppimistä siis.

Toinen on verkkokäyttöisyys. Jos Hootsuitea halusi käyttää pääasiallisena Twitterin ja muiden sosiaalisten palveluiden päivityskanavana, yksi ikkuna selaimessa oli aina varattu Hootsuitelle.

Hootsuite on pääosin ilmainen, mutta osa palveluista siirtyy maksullisiksi. Varsinkin organisaatioille Hootsuite on silti mainio palvelu.

Tweetdeck, melkein kaikki toivottava

Todella tweettailun makuun pääsin vasta hiljattain, kun asensin koneelleni Tweetdeck-ohjelman.

Parasta Tweetdeckissä on palstojen muunneltavuus. Nyt saan aktiivisimmat Twitter-tilini näkyviin rinnakkain, ja kaikkien haluamieni tilien tviitit ja päivitykset välähtävät hetkeksi ruudulle reaaliajassa. Lisäksi Tweetdeck-palsta voi tuottaa jatkuvasti hakutuloksia, joten jos haluan seurata tiivistetysti koko Twitter-maailman päivityksiä vaikkapa jostain ajankohtaisesta aiheesta, sekin onnistuu.

Tweetdeck tukee useita profiileja, Twitterin lisäksi Facebookia, Facebook-sivuja ja LinkedIniä. Lisäksi ohjelmaan saa kytkettyä MySpacen, Google Buzzin ja Foursquaren. Tweetdeck lähettää näppärästi yhdellä enterin painalluksella saman päivityksen useampaan eri profiiliin.

Tweetdeckissä on linkkien tiivistämiseen monia palveluvaihtoehtoja, kuten bit.ly, tinyurl ja twurl. Linkkien automaattilyhennyksen voi ottaa hetkellisesti pois näkösällä olevasta namiskasta (jota minä etsin yhtenä päivänä turhaan asetusvalikosta…). Statuspäivitykset voi ajastaa.

Twitter-keskusteluja helpottaa hashtagimuisti sekä käyttäjänimien automaattinen täydennys. Retweettaus onnistuu sekä siten, että tviittiin voi lisätä oman kommenttinsa, tai viime talvena lanseeratulla “suoralla” retweet-systeemillä. Kaikki tviittien käsittelyyn tarvittavat namiskat ilmaantuvat näppärästi hiirenheilautuksella tviittaajan profiilikuvan päälle.

Kaiken kaikkiaan Tweetdeck on kerrassaan mainio ohjelma aktiiviselle tviittaajalle. Minulla Twitterin seuraaminen, tviittaus ja kommentointi ovat lisääntyneet huomattavasti Tweetdeckin myötä, mutta Twitteriin käytetty aika on pikemminkin vähentynyt.

Toinen varteenotettava multiprofiilipäivitysohjelma voisi olla Yoono, joka tarjoaa tuen perussetin lisäksi muun muassa YouTubelle, FriendFeedille, Flickrille sekä pikaviestipalveluille. Toisaalta mietin, onko Yoonossa jo liikaa tuettuja palveluita – varsinkin, kun valtaosa ekstroista on minulle tällä hetkellä turhia.

hakusanoja Facebook, keskustelu, LinkedIn, Twitter
Ei kommentteja »

Kun olin aikoinaan lähdössä vaihto-oppilaaksi, meille painotettiin, että olemme Suomen käyntikortteja maailmalla. Olemme monille ihmisille elämän ainoa kontakti Suomeen. Jos teemme hyvän vaikutuksen, nämä ihmiset muistavat Suomea hyvällä. Jos teemme huonon vaikutuksen, Suomi yhdistyy näiden ihmisten mielissä aina ikäviin asioihin.

Vaihtarivuoden aikana tuskin asiaa paljon ajattelin. Pyrin käyttäytymään fiksusti ja asiallisesti, kuten yleensäkin, mutta eihän kukaan jaksa olla 365 vuorokautta parhaalla mahdollisella käytöksellä. Silti: tein parhaani, vaikken ehkä niinkään Suomen nimissä kuin omissani.

***

Nykyisin olen oman firmani kävelevä käyntikortti. Missä tahansa kuljenkaan, edustan aina paitsi henkilökohtaista itseäni myös toiminimeäni.

Olen monessa yhteydessä myös Seitsemän Hunnun Tanssi ry:n käyntikortti, sillä olen toiminut yhdistyksen jäsenlehden päätoimittajana 12 vuotta. Samoin edustan Tanssiyhdistys Sahara ry:tä, jonka puheenjohtaja olen. Tai ylipäänsä mitä tahansa järjestöä, jonka jäseniin kuulun.

Monille kohtaamilleni ihmisille olen luonut kuvaa suomen kielen ammattilaisista (anteeksi kollegat, se kuva on väkisinkin aika pilkuntarkka), laulujentekijöistä ja näytelmien kirjoittajista. Olen kertonut, mitä on itämainen tanssi, millaisia ovat käsintehdyt korut ja hopeaketjut, mitä on ykköstyypin diabetes. Noin lähtiäisiksi.

***

Yrittäjäkurssilla olemme keskustelleet siitä, millaisen imagon yrittäjä tekemisillään ja sanomisillaan saa aikaiseksi. Samaa asiaa puntaroivat tuhannet nettisivustot, jotka pohtivat nettisivujen, blogien, Twitterin ja Facebookin käyttöä markkinointikanavina.

Minut löytää netistä. Liikun foorumeilla, kirjoitan Twitteriin usammankin profiilin alla, kommentoin Facebookissa ihmisten statuksia. Kirjoitan muutamaan blogiin, minulla on lukuisia nettisivustoja eri tarpeisiin.

Mutta olen koko ajan – paitsi hyvin valikoidussa seurassa – kieli keskellä suuta: mitä kerron, miten kerron, miksi kerron. Kun oikein kiukuttaa, kirjoitan mutta deletoin ennen julkaisua. Pyrin toimimaan niin, etten tee tietoisesti hallaa yhdellekään viiteryhmälleni.

Myönnettäköön, että se tarkoittaa, että kaikista hauskimmat letkautukset, terävimmät kommentit ja piikikkäimmät vastaukset usein deletoituvat. Ehkä jäljelle jää vain latistuneita ajatuksia ja tylsiä sanoja, joilla täytän virtuaalimaailman.

Uskon silti vahvasti, että pitemmän päälle parempi vaihtoehto on jättää ne kiukuspäissään kirjoitetut viestit, tweetit ja blogimerkinnät kirjoittamatta. Yrityskuva tuskin paranee, jos yrittäjä ryhtyy sohimaan sanan säilällä sinne ja tänne.

hakusanoja foorumit, julkisuus, keskustelu, sosiaalinen media, yksityinen, yrittäjä
Ei kommentteja »