Merkinnät teemasta 'kirjasto'

Se meni jo

Seinäkalenteri näyttää huhtikuuta, mutta siellä ei ole kovin monta merkintää. Pöytäkalenteri on pysähtynyt maaliskuun lopulle. Virallinen kalenterini kumisee tyhjyyttään – en ole tainnut edes avata sitä viikkoihin. Olen elänyt kännykän muistutuksilla, Firefoxin ReminderFoxin hälytyksillä ja hurskaalla toiveella, etten ole unohtanut mitään elintärkeää.

Menihän tämä kevät näinkin – deadlinesta toiseen, kelloa vastaan taistellen.

Elämä on ollut yhtä hulinaa jostain marraskuun puolivälistä asti. Tänään on tälle vuotta kolmas perjantai-ilta, jonka olen saanut viettää kotona.

***

Pitäisi kääntää kalenterit oikeaan aikaan ja ryhtyä täyttämään puuttuvia merkintöjä: töitä, toki, mutta myös hammaslääkäreitä, silmälääkäreitä, vanhempainvartteja, koulun erikoispäiviä. Josko talvi on ollut vaakalentoa, niin eipä tuleva toukokuukaan näytä tylsältä.

Tänään kävimme kirjastossa. Jotain tahdin tasaantumisesta kertoo se, että lainasin kirjoja. En vielä itselleni romaaneja luettavaksi – ehkä sitten kesällä ehtii –, mutta useamman käsityö- ja liikuntakirjan ynnä ääneenluettavaa lapsille. Meillä uppoudutaan iltaisin magian maailmaan, Debi Gliorin kirjoittamana. Alan osata jo aika näpsäkästi lukea ääneen paikannimen Auchenlochtermuchty.

Rastita, klikkaa, uusittu

Internetistyminen on tuonut mukanaan muutaman ykkösluokan jutun. Se, että laskut saa maksettua kotoa käsin, on aivan loistava asia. Toinen vertaansa vailla oleva nettituote on kirjaston verkkopalvelu – mahdollisuus uusia lainat netin kautta.

En enää säästä kirjaston lainakuitteja, vaan käyn katselemassa erääntyvät lainat netistä. Lainojen uusinta sujuu näppärästi, parilla klikkauksella eräpäivä siirtyy taas kuukaudella eteenpäin.

Ja mikä sen mukavampaa kuin selata kirjaston tarjontaa netin kautta. Hyllyvarauksenkin pystyy nykyisin tekemään lähikirjastoon.

Mutta yhtä asiaa ei netin kautta pysty tekemään: ne kirjat on yhä haettava kirjastosta.

150 sivun yö

Lainaan vain harvoin uutuusteoksia. Vasta viimeisen vuoden ajan olen taas ehtinyt ihan oikeasti (ajoittain) lukemaan, ja vuosien mittaan niin monta uutuutta on jäänyt lukematta, että ne alkavat olla jo aika vanhoja kirjoja.

Lainasin kuukausi sitten kirjan Riadin tytöt (Banat al-Riyad), jonka on kirjoittanut Raja’ al-Sani’. Kirja sattui olemaan sopivasti tyrkyllä kirjaston uutuushyllyssä.

Muistin taas, miksi ei kannata lainata uutuuskirjoja: joku muukin haluaa lukea niitä. Riadin tytöistä on varaus, joten en voi uusia lainaani. Pakko palauttaa huomenna ennen kirjaston sulkeutumista.

Lukematta on vielä puolentoistasataa sivua. Sen verran on väsymystä alkuviikolta, etten taida jaksaa ihan koko kirjaa tänä yönä loppuun. Onneksi huomiselle ei ole aikataulutettua työmaata – paikallinen kirjasto menee kiinni viideltä, joten päivällekin voin huoleti jättää muutaman kymmenen sivun lukemisen.

Ja jos oikein tiukille vetää, täytyy palauttaa kirja naapurikaupungin puolelle; siellä ovet ovat auki seitsemään. Kiitetty olkoon kirjastojen välinen yhteistyö!