Merkinnät teemasta 'korukivet'

Ei oppi ojaan…

Korjasin eilen havaitsemani puutteen ja kävin lainaamassa Dick Francisin Perintö-kirjan.

En muista, milloin olen lukenut sen edellisen kerran, mutta tuskin muutamaan viime vuoteen. Havaitsin nimittäin, että se, mikä edellisellä lukukerralla oli minulle tuntematonta aluetta, on tätä nykyä tuttua ja tavallista. Kirjassa päähenkilö (jockey) tutustuu ns. puolijalokivien eli korukivien myyntiin.

Kirjassa vilisee kivien nimiä: sitriiniä, ametistia, lumihiutaleobsidiaania, vuorikristallia, spinelliä, turmaliinia, sinistä pitsiakaattia, amatsoniittia, peridoottia, jaspista, granaattia, onyxia… Häkellyttävää kyllä, jokainen kivennimi on tuttu. Tiedän, miltä mikäkin näyttää. (Ja aika moni mainituista kivilajeista löytyy myös omasta kivihelmivarastostani.)

***

Jos hevosjargon ei olisi minulle tuttua, nauttisinko Francisin kirjoista? Jollen tietäisi, mikä ero on ruunalla ja orilla, mikä on loimi, mikä jalustin, mikä ero on suitsilla ja päitsillä, ravilla ja laukalla…

Jos kirjat olisivat täynnä outoja sanoja, jaksaisinko innostua itse tarinasta? Vai oppisinko puolivahingossa olennaiset asiat hevosista ja laukkakilpailuista?

Tammikuu oli helmikuu

Loppuvuonna tein vain vähän helmihankintoja, joten tammikuussa on tullut kosolti paketteja. Tätä tahtia ei valitettavasti voi koko vuotta jatkaa, ellei myös tuotantokäyrä osoita reipasta kasvua.

Firmalle tilasin korutarpeistoja neljältä kotimaiselta kauppiaalta, tarkoittaa siis neljää painavaa helmilähetystä: särmikkäitä lasihelmiä (olisitteko uskoneet?), delicoita ja swarovskeja, mookaiitteja, sardonyxia ja turmaliinikvartsia ynnä muuta koruiksi muuttuvaa tarpeistoa.

Henkilökohtainen koruntekijäpersoonani osallistui kahteen ulkomaiseen kimppatilaukseen. Taannoin sain kevyen mutta kilohinnaltaan reilun Balin hopea -kirjeen: helmihattuja, spacereita, korupohjia – pääasiassa sellaisia, joita ei Suomessa ole tarjolla. Jo aiemmin saapui kolmen varttikilon verran kivihelmiä.

GemMall-tilaus tammi2008

Aarteet koillisesta luoteeseen

  • new picasso jasper: ihastuttava, leopardijaspismainen kuviointi mutta vaaleampi, harmahtava väri
  • silvermist-ovaali: vihreämpi kuin odotin, mutta kuvioinniltaan erittäin kaunis kivi
  • musta tuliakaatti -ovaali: jännittävän muotoinen ja eläväkuvioinen kivi
  • black webbed jasper, kahta sorttia: harmahtavampaa kuin firman myyntikuvissa, mutta miellyttää minua kovasti
  • pari nauhaa granaatteja (yllätys, yllätys?): laatu ei ole kehuttava, vaikka ovat niitä tavallisimman kokoisia, siis 4- ja 5-millisiä – toisaalta hintakaan ei ole paha
  • punainen akaatti: hurmaava, komean punainen nauha (hankintapäätöksen taustalla Outin kokemukset)
  • larvikiittia viittä (!) sorttia: paria erikoisemman muotoista kiveä ynnä suuria, suuria möllyköitä – näistä syntyy vielä monta minunnäköistäni korua!

Lisäksi tuli hankittua muutama isokokoinen riipuskivi. Huh!

Panostin sellaisiin ja senkokoisiin nauhoihin, mitä kotomaassa ei ole tarjolla, joten näissä helmissä on kokoa, näköä – ja painoa. Mittasuhteita sopii hahmottaa vaikkapa sen perusteella, että pitkulaiset mustaverkkojaspikset ovat pituudeltaan 40-millisiä.

Ymmärrettävistä syistä olen asettanut itseni henkilökohtaiseen helmienostokieltoon siihen asti, että saan korkattua hankinnoista ainakin muutaman nauhan. Mistähän raaskisi aloittaa?