Merkinnät teemasta 'musikaali'

Teatterin taikaa + viides biisi

Tänään nautimme teatterin taiasta. Lastemme koulussa tehtiin tänä vuonna musikaali koko koulun voimin. Musikaali esitettiin tänään, toinen esitys on huomenna päivällä muille kouluille.

Olen sanonut sen ties kuinka usein, mutta sanon sen taas: meidän lastemme koulu on aivan loistava. Jälleen oli töitä paiskittu tunteja laskematta – toki lapsetkin, mutta varsinkin opettajat. Puvut, lavasteet, maskit, tanssit, musiikit…

Koulun pitäisi nykyisin tehdä niin paljon. Pitäisi opettaa oppiaineiden valtavat sisällöt, tiedot ja taidot, kasvattaa sosiaalisuuteen ja tiedonhankintaan ja viestintäyhteiskuntaan ja ties mitä. Tällaiset isot projektit vievät hirveästi aikaa tavalliselta koulunkäynniltä, mutta ne palvelevat lasten kehitystä ja kasvamista yhteistyökykyisiksi ja vastuuta kantaviksi ryhmän jäseniksi, esiintymiskykyisiksi ja rohkeiksi nuoriksi ja aikuisiksi, jotka uskaltavat laittaa itsensä peliin.

Siinä missä koulun virallinen oppimäärä kasvattaa lapsista tietäjiä ja taitajia, tällainen musikaaliprojekti kasvattaa heistä tekijöitä. Teatterin taika, yhteen hiileen puhaltaminen ja se käsinkosketeltava jännittynyt ilmapiiri ennen lavalle nousemista – ne ovat niitä asioita, jotka muistetaan vielä aikuisenakin. Ne ovat niitä asioita, jotka auttavat ihmistä löytämään rohkeutensa ja vahvuutensa.

Sanon jälleen, taas kerran: meidän lastemme koulu on loistava.

***

Viides päivä: laulu, joka muistuttaa minua jostakusta henkilöstä.

Olavi Virta: Sinun silmiesi tähden

Isälläni oli lapsuudessani tapana vääntää tämän laulun sanoja. Vasta myöhemmin olen tutustunut aitoon ja alkuperäiseen kappaleeseen, ja tämähän on – varsinkin Olavi Virran esittämänä – komea kappale.

Sinun silmiesi tähden laulan ruusut kukkimaan
Sinun silmiesi tähden siirrän vuoret paikoiltaan

Rakkaudentunnustus

Katselin nuotteja, ja sävelet alkoivat kaikua korvissani. Hävisi parikymmentä vuotta, sama hurmaannus löytyi yhä. Jotkut kappaleet ovat elämää suurempia.

En ollut koskaan kuullut Andrew Lloyd Webberistä enkä Phantom of the Operasta, ennen kuin näin nuotit pianon kannella. Ryhdyin soittamaan, Charles Hartin ja Richard Stilgoen huumaavat sanat asettuivat nuotteihin. Musiikki vei minut johonkin aivan muualle kuin siihen olohuoneeseen, sen pianon ääreen.

Close your eyes, let your spirit start to soar,
and you’ll live as you’ve never lived before.

Sinä talvena kuuntelin musikaalia uudestaan ja uudestaan (kahden cd:n versiolla on vain yksi raita per levy – vihonviimeistä kohokohtien kertausta ajatellen). Ihastuin Sarah Brightmanin ja Michael Crawfordin tulkitsemiin kappaleisiin, huumaannuin sovituksista ja juonta kuljettavista laulullisista vuoropuheluista, rakastuin siihen tapaan, miten sanoitukset oli rakennettu, miten riimit istuivat musiikin fraaseihin ja rytmittyivät säkeiksi ja säkeensisäisiksi soinnuiksi.

Let the dream begin,
let your darker side give in
to the power of the music that I write,
the power of the music of the night.

Sitten ryhdyin tutustumaan muuhunkin ALW:n tuotantoon. Pyrin hankkimaan kaiken mahdollisen original London cast -nauhoituksina, ei ehdottomasti minään highlights-versioina vaan sellaisina, joissa kuultiin myös vuoropuheluita ja musiikillisia siirtymiä.

Aspects of Love (1989) sisältää maailman kauneimman rakkauslaulun Love changes everything (san. Don Black, Charles Hart). Sunset Boulevard (1993), tarkemmin sanoen takaa-ajokohtauksen musiikki, on soittoäänenä kännykässäni.

Jesus Christ Superstar (1970) kolahti paremmin levynä (1970, Jeesuksen osassa Ian Gillan) kuin elokuvana (1973). Evita (1976) minulla on vain elokuvan soundtrackina, mutta täytyy tunnustaa, että Madonna istuu Evitan rooliin huikeasti. Kappale Buenos Aires on soinut tanssitunneillanikin lämppärinä.

Cats (1981) innostutti minut lukemaan T. S. Eliotin kirjaa Old Possum’s Book of Practical Cats (1939), josta useimmat lyriikoista ovat peräisin (kissamaailman ihastuttavimmat kriminaalit ovat Macavity sekä Mungojerrie and Rumpelteazer). Maailman toiseksi kaunein rakkauslaulu Unexpected Song löytyy musikaalista Tell me on Sunday (1979/1982), mutta siihen olen tutustunut vain nuottien välityksellä.

Se oli rakkautta jo ensimmäisistä nuoteista asti.

Lyriikkasitaatit Charles Hart, Richard Stilgoe laulusta The Music of the Night (musikaalista The Phantom of the Opera, 1986)