Merkinnät teemasta 'perhe'

Raadollinen tarina

Sunnuntai on monelle työpäivä. Esimerkiksi opettajat, joilta moni kadehtii pitkiä kesälomia, käyttävät pyhäpäivänsä yleensä työhön.

Minäkin olen harva se sunnuntai tehnyt töitä, mutta tänään en ole varsinaisten työasioiden eteen tehnyt oikeastaan mitään. Epäilen, että flunssa odottaa pääsevänsä iskemään kimppuuni, joten yritän muistaa lepäillä ja oleilla aina välillä. Ihan oikeasti.

Asian tärkeydestä muistutti myös lapseni, joka kirjoitti koulutehtävänä jouluisen tarinan. Tarinassa lähdettiin hakemaan joulukuusta. Kuusenhakuun osallistuivat kaikki perheenjäsenet, “paitsi äiti, koska äidillä oli töitä”. Auts.

Tänään äiti sitten istui sohvalla ja katseli jälkikasvun kanssa televisiota. Puikot kilisivät ja torstaina aloitettu neuleprojekti eteni. Ja etenee yhä: en malta vieläkään laskea kudinta käsistäni.

Päivän puheenaiheet

Tänään on käyty monenlaisia tärkeitä keskusteluja.

***

“Äiti, tämä on tosi jännä kirja.”
“Ketkä siinä ovat päähenkilöitä?”
“X ja Y.” (No hei, en minä kaikkea voi muistaa, vaikka keskustelua rekonstruoinkin.)
Hetken hiljaisuus.
“Äiti, lukutaidosta on tosi paljon hyötyä.”

***

Ote keskeltä lasten ruokapöytäkeskustelua:
“… mutta kuka synnytti ensimäisen ihmisen?”
“Niin, ja kuka synnytti Jumalan?”

Äiti ei osannut vastata.

***

Elokuu päättyy tähän. Tänään oli jo ihan oikea syyspäivä: ei enää kovin lämmintä, mutta iltapäivällä hehkeä auringonpaiste sai koivuihin eksyneet keltaiset lehdet hehkumaan.

Pitääkö minun muka pistää jo kesäsandaalit talviteloille?

Millä oikeasti on merkitystä

Juttelemme työstä ja elämästä, keskustelemme kiireestä. Mainitsemme epävakauden ja sivuamme talouden kriisejä. Mietimme maailman menoa ja ihmisten hyvinvointia – tai sen puutetta. Vaihdamme ajatuksia, ilmeet synkkinä.

Sitten kysyn lapsen kuulumisia, ja ilme kirkastuu. Niistä riittää iloista puhuttavaa: lapsesta, lapsenlapsista.

Kaukana kavala maailma.