Alamäessä
Saturdayjakelun osoitteena liikkeelle
Viime yönä oli talven ennätyspakkanen, aamullakin oli vielä miinusta 18,5. Nopeasti pakkanen laski, iltapäivällä oltiin jo viiden asteen hujakoilla. Valitettavasti lauhtumisen mukana tuli myös navakka etelätuuli.
Tuulta uhmaten kävimme heittämässä tunnin lenkin hiihtoladulla, minä ja perheen luistelumestari (joka ei nähtävästi kovinkaan kauaksi ikäluokkansa mitalikolmikosta tiistain hiihtokisoissa jäänyt). Asustukseni jäi pikkuisen alimitoitetuksi noin tuulisena päivänä, joten hikeä ei hirveästi pukannut, mutta muuten oli kiva lenkki.
***
Lueskelin päivällä tuoreinta Sport-lehteä ja sen hiihtotekniikkaohjeita. Kyllähän sitä teoriassa perinteistä osasi hiihtää jo ala-asteella, mutta ei pari tekniikkavinkkiä yhtään menoa hidastanut. Erityisesti painoin mieleeni potkun ja ylävartalon yhteistoiminnan (toteutuksesta ei sitten keskustella!) sekä alamäkien laskemisen.
Täällä on ollut siinä määrin liukkaat kelit, että alamäet vähän hirvittävät. Vauhti kiihtyy ja päättyy komeaan lentoon. Tänäänkin pari hurjinta mäkeä tuli könyttyä alas sivuttain – kun ei uskalla, ei uskalla.
Mutta pienemmissä mäissä kokeilin ihan kunnon laskutekniikkaa: polvet reilusti koukkuun, selkä vaakatasoon ja sauvat kainaloon. Huomattavasti tukevampaa menoa kuin polvet joustaen mutta pystyasennossa.
Sitä paitsi kyykystä kaatuu vähemmin vaurioin kuin pystyasennosta.