Merkinnät teemasta 'projektit'

Tammesta helmeen

Tammikuu. Paljon lunta, paukkupakkasesta plussalle ja takaisin, projekteja ja prosesseja. Tammikuu oli.

Vietin viikonlopun vetämällä tehoa tekstinkäsittelyyn -kurssia. Intensiivinen pläjäys sujui mainiosti, vaikka perjantain sähkökatko sotki monisteprojektini ja lauantain ja sunnuntain välisenä yönä myrsky pisti sähkönjakelua uusiksi. Luultavasti jälkimmäisen seurauksena saimme viettää kurssilla verkottoman sunnuntain. (Ja arvatkaa, missä meidän kaikki materiaalimme olivat? Aivan, verkossahan ne. Siis improvisoitiin.)

***

Urakoin tammikuun viimeisen maanantain aktiivisesti kellon ympäri tanssiprojektien ja opetuksen parissa. Nyt on mukava katsoa kohti helmikuuta ja sen haasteita.

Enhän minä oikeasti haasteita tarvitsisi, niitä tuppaa löytymään ihan riittävästi etsimättäkin. Mutta koska kovin, kovin pitkään olen tullut eläneeksi elämää pakollisia tai muka-pakollisia asioita priorisoiden, voisin nyt pikkuhiljaa yrittää etsiskellä taas tasapainoa ulkoa tulevien ja sisältä kumpuavien projektien välille.

Tässä haasteita helmikuulle:

Pilates-projekti

Kun tanssi on työtä, tulee liikuntaa monen monta tuntia viikossa. HeiaHeiaan olen kirjannut aktiivisesti puolisen vuotta liikuntasuorituksiani, valtaosa tanssiin liittyvää.

Kesällä venyttelin paljon, ja samaa pitäisi toki jatkaa nytkin. Mutta ennen kaikkea haluaisin aktivoitua pilatestreeniin.

Helmihaasteeni: Pilatesta joka päivä. Edes kymmenen minuuttia. Tai viisi. Todisteet HeiaHeiaan.

ÄHH-haaste

ÄHH on helmiystäväni Inkun ideoima haaste helmeilijöille. Helmikuussa Helmetti-foorumin väki tarttuu haasteeseen ja ÄHHittelee porukalla. Minä myös.

ÄHH tulee sanoista “Älä Hilloa Helmiäsi”. Tavoitteena on tehdä koru joka päivä.

Sen jo tiedän, että en minä joka päivä korua saa valmiiksi, saati sitten että sen ehtisin käsityöblogiini postaamaan. Mutta tavoitteena voisi hyvinkin olla 28 korun valmistaminen helmikuun aikana. (Ottaen huomioon, että tällä viikolla pitäisi tehdä korusetit Alhenalle, siis kahdeksalle hengelle korvakorut ja kaulakorut, sanoisin, että jos saan tämän urakan hoideltua, haaste on varsin hyvällä mallilla.)

Helmihaasteeni: Hävittää helmiä ja tehdä koruja. Tanssijoilleni, myyntiin, itselleni…

Bloggausblokin bloppu

Blogien kanssa olen elänyt hiljaiseloa, kun kirjoittaminen on tökkinyt. Tai ehkei niinkään kirjoittaminen, vaan ajatteleminen. Ehkä tässä pikkuhiljaa elämä alkaa tälläkin saralla voittaa.

Helmihaasteeni: Bloggausta. Ja Twitteriä. Ja Facebookiakin. Ei jokapäiväpaniikkia, tavoitteena päästä taas sanojen herraksi.

Tähän jatkeeksi olisi tietysti hyvä vielä lisätä helmihaaste riittävästä unesta, mutta sen verran itseäni tunnen, että univelan puolelle tämäkin kuukausi menee. Ehkä sitten maaliskuussa.

Heinäkuuhahmotelmia

Heinäkuu. Lupaavat hellettä – ei hyvä. Helle syö työtehoa ja yöunia.

Vaikka oikealle lomalle ei ole tänä kesänä aikaa, kuvittelin silti, että heinäkuussa ehdin myös oleilemaan. Erehdyin tutkimaan kalenteriani tarkemmin ja huomasin, että tässähän pitää tehdä töitä ihan oikeasti.

Tanssitreenejä ei ole kuin kaksi iltaa viikossa. Elokuun Ishtar, joka menee kuun lopussa painoon, nielaisee valtaosan tämän kuukauden työtunneista, ja loput menevät nettisivuprojekteihin ja tilauskoruihin.

Kesän mittaan on tarkoitus toki tehdä koruja itselle ja jälkikasvulle sekä istua runsaasti ompelukoneella – muun muassa juhlavaatetta häihin, joihin meidän on kuun lopussa kutsuttu, sekä vino pino käyttövaatetta sekä lapsille että itselle.

***

Mutta tarkoitus olisi myös viettää aikaa nenä kirjassa. Pöydän nurkalla on pino työhön liittyvää tietokirjallisuutta, joka olisi tarkoitus kahlata läpi, mutta lukulistalla on myös koko joukko nuortenkirjoja – alkuperäinen suunnitelmani oli varata viikko sille, että luen koko Harry Potter -sarjan putkeen.

Ja mieli tekisi myös pyöräilemään, lenkille, uimaan, ja olisi enemmän kuin paikallaan ottaa tehokuuri pilatestreeniä ja runsaasti venyttelyjä.

***

Mieleni minun tekevi. Tähän eivät taida 24 tunnin vuorokaudet riittää.

Vauhti päällä

Iso taittotyö on pois käsistä, mutta uudet urakat odottavat. Viikonloppuna on ollut vauhti päällä, vaikkei ulkopuolisen silmiin mitään valmista olekaan syntynyt.

Olen useasti todennut, että inspiraatio ei tule odottelemalla vaan tekemällä. Tämänkertainen urakointivire on kyllä puhtaasti tekemällä tehty: mitä pidemmälle homma on edennyt, sen enemmän se on alkanut kulkea omalla painollaan. Nyt edetään pala palalta valmista kohti.

Haastavaa on osata lopettaa inspiraatiosta huolimatta ajoissa ja mennä nukkumaan, jotta seuraavanakin päivänä on työvirettä. Mutta jos vielä puoli tuntia… tai tunnin…