Merkinnät teemasta 'sade'

Pidetään sadetta + 27., 28., ja 29.

Pidetään sadetta. (Muttei heinäladossa, kuten Pauli Hanhiniemen ja Perunateatterin samannimisessä biisissä, vaan ihan kotosalla.)

Ei käyty lenkillä tai pyöräilemässä tänä viikonloppuna, niin kuin olin alkujaan suunnitellut. Mutta ei se mitään: kohta alkaa pitkä kesä, ja sitten ehditään lenkille ja pyöräilemään ja pitämään sitä sadetta kirjapinojen äärelle.

Pidetään sadetta. Ja pidetään sateesta. Se on ihanmelkein kesä.

***

Ja nyt kiritään 30 päivän musiikkihaastetta ajan tasalle.

Kahdeskymmenesseitsemäs päivä: laulu, jonka haluaisit osata soittaa

Dave Brubeck: Take Five (YouTube-linkki)

Kaksi syytä: saksofoni ja Take Five. Biisi on upea, ja saksofoni on aina upea.

Valitettavasti minä ja saksofoni emme puhu samaa kieltä. Sain saksofonista juuri ja juuri äänen, mutten pystynyt tuottamaan ääntä niin hyvin, että sitä olisi kestänyt kukaan kuunnella. Itse sormituksethan ovat helppoja, vähän kuin nokkahuilua soittaisi.

Ehkä harjoittelu olisi parempi aloittaa vaikka tämän biisin saksofonisoololla. Tai jollain vielä helpommalla.

***

Kahdeskymmeneskahdeksas päivä: laulu, joka on tehnyt vaikutuksen
(alkuperäinen: “a song that makes you feel guilty”, mutten keksinyt siihen mitään sopivaa)

Melrose: Rich little bitch (YouTube-linkki)

Olisiko ollut vuosi 1986 tai 1987? Sodankylän filmifestivaalit, rockkonsertit teltassa. Ensin valkokankaalta Melrosen Rich little bitch ja heti perään sama biisi livenä. Uskomatonta energiaa.

***

Kahdeskymmenesyhdeksäs päivä: laulu lapsuudestasi

Sandra Kim: J’aime la vie (YouTube-linkki)

Sandra Kim voitti Euroviisut vuonna 1986, että ei tämä ihan taida lapsuudestani olla. Yhtä kaikki, Sandra Kimin luonteva ja raikas esiintyminen teki vaikutuksen. Vaikken ollut lukenut tuolloin päivääkään ranskaa, harjoittelin laulamaan tämän biisin sanat (tämä ei varmana yllätä enää ketään).

Sähköä ilmassa

Sade on kiva juttu, mutta ukkonen ei. Tai ukkonenkin vielä menettelee, mutta myrsky hyppää jo ihan eri kategoriaan.

Tällä viikolla olen kastunut läpimäräksi pyörän selässä kahteen kertaan. Jälkimmäisellä kerralla – eilisen hurjassa myrskyssä – nopeasti noussut ukkonen yllätti minut täydelleen, ja sain polkea kotiin salamoiden ja jyrinän saattelemana.

Kahteen otteeseen olemme myös olleet ilman sähköjä. Ensimmäisen kerran viikolla sähkö palasi parissa tunnissa. Eilisiltana sähköt katkesivat ennen kuutta, ja pimenevää iltaa vietettiin kynttilöiden valossa. Ehdimme jo asennoitua sähköttömään yöhön, mutta yhdentoista liepeillä lopulta pääsimme takaisin sivilisaation pariin.

En valita. Me selvisimme muutamalla sähköttömällä tunnilla, Itä-Suomessa katkon pituutta lasketaan päivissä.

Hämärää tihkua

Ensimmäinen työilta tälle syksyä, kun lähdin pimeässä liikkeelle – tänään tunnit alkoivat kuudelta. Ei ihme, että kellojen kääntö syksyisin masentaa monia, kun hämärä saapuu entistä aikaisemmin.

Minä pidän talviajasta ja hämärästä ja kaamoksesta, jota näillä leveyksillä ei ole. Kellonkäännössä minua häiritsee se, että herätessäni aamuisin nyt on liki valoisaa. Ehdin juuri tottua mukavaan aamuhämärään.

***

Kun iltayön puolella ajelin töistä kotiin, sateli tihkua. Katuvalojen valo kertautui vesipisaroissa pehmeäksi valopilveksi. Märkä asvaltti imaisi auton valot. Liikenne oli jo rauhoittunut, ja sain nauttia pimeästä.

Aivan ihana ilta. Kunhan näitä ei jatku joulukuuhun asti – sisäinen kalenteri sanoo, että talvikin joutaisi jo tulla.

Se on kesä!

Tänään huomasin, että kesä on tullut. Puut ovat roihahtaneet viikossa vihreiksi, ja pyörälenkillä totesin, että seutukunta näyttää jo hyvin kesäiseltä.

Eikä päivän lämpötilakaan ole tunnelmaa haitannut: päivällä oli aurinkoista ja varjossa +18 astetta lämmintä.

***

Jotteivät realiteetit unohtuisi, illalla ilmaantui kevään ensimmäinen oikea ukkonen. Ukkoskuuro rätkytti muutaman viikon millimetrit puolessa tunnissa, ja muutamaan otteeseen jyrähteli.

Onneksi olimme jo ehtineet pyöräreissulta takaisin kotiin. Ukkossade on paljon mukavampi neljän seinän sisältä katsottuna.

Sadetta

Kaikesta päätellen terminen kevät tekee tuloaan. Tulin töistä kotiin vesisateessa, ja säätiedotus kertoo, että yöksi on luvattu plussaa. Taitaa olla aika kaivella pikkuisen ohuempaa palttoota päälle.

(Paitsi että minulla ei ole järkevää välikausitakkia – mutta kankaita olisi. Vielä kun löytyisi hyvät kaavat ja aikaa ommella.)