Merkinnät teemasta 'Sahara'

Hahmottuvaa

Tänään alkoi viimeinkin näyttää valmiilta. D’Orin talven ykkösprojekti on Shakiran musiikkiin tehty koreografia. Sen työstäminen aloitettiin jo toukokuussa, ja sittemmin tanssia on treenattu ja treenattu ja treenattu ja treen…

Tanssi on siis varsin työteliäs, ei millään mittapuulla helppo, ja pelkästään käsien työstämiseen on huvennut hirveästi aikaa. Mutta koreografia on kaiken sen väärti.

***

Olen koettanut tehdä D’Orille tämän koreografian ryhmäsovitusta jo pitkään. Harvoin rakennan tanssille kolme eri sovitusta ja silti vielä päädyn neljänteen. Nyt kävi niin.

Isolla ryhmällä olisi niin kiva tehdä huikeita kuvioita, mutta tämä koreografia ei anna siihen tilaa. Oli pakko yksinkertaistaa ja yksinkertaistaa. Siis minun (!).

Tänään se lopulta alkoi olla kasassa: koreografia on enää viilausta vaille, ja sovituskin toimii. Jokaisella on paikkansa ja jokainen ehtii paikalleen – tai ainakin tulee ehtimään, riittävän treenin jälkeen.

***

Tässä kohti vuotta on ilo todeta, että muutama tanssi on jo sovituksia myöten valmiina. D’Orin ykköstanssi on siis kasassa ja puvut mietinnässä. Saharan ykkösprojekti kaipaa enää treeniä, puvut on suunniteltu ja kankaat metsästyksessä. Alavuden disco oriental -ryhmällä niin ikään on talven ensimmäinen tanssi esityskunnossa.

Alhenan talven ainoa uusi tanssi on sovitettu, mutta itse koreografia ei ole vielä loppuun asti työstetty. Näin etenemme Alhenan kanssa nykyisin varsin usein.

Perusryhmien ja jatkavan ryhmän tanssit ovat vasta raakaversiovaiheessa, mutta siitä mennään nyt lähiviikkoina pitkillä loikilla kohti valmista. Aikaa on reilusti, muttei kuitenkaan liikoja: kevään tähtäimessä ovat Onnenvärinät 15.4. ja itämainen ilta 16.4. Ei sinne enää ole kuin vajaat kolme kuukautta.

Keikkahuuman tasaus

Sahara esiintyi tänään Mihrimah ry:n syysnäytöksessä Tampereella. Tanssiryhmämme kutsuttiin kesällä näytökseen, ja ilomielin lähdimme esiintymään. Tampereella on ihanaa tanssiväkeä, ja esiintyminen on aina mukavaa.

Sahara esitti tänään kaksi tanssia: andalusialaisen, josta tanssiväki on aina kovasti pitänyt, ja rumpusoolon, jota osaavat arvostaa myös ne, jotka eivät itämaisen tanssin hienouksia ymmärrä. Esiintymisfiilis oli loistava! Andalusialainen oli saatu kaivettua vuoden takaa aktiivimuistiin niin, että tanssi soljui liikkeestä toiseen kuin uni, ja rumpusoolokin oli jo kevään ja kesän mittaan hioutunut niin hyväksi paketiksi, että kaikki meni aivan nappiin.

Illan muista esityksistä ehdin näkemään valitettavan pienen katkelman, mutta sen verran näin, että Zahra Mujusen marokkolainen oli taattua tavaraa, Anu Haataisen tanssi hallitun kaunista ja Mihrimahin tanssiryhmän esittämät Hannele Lindgrenin koreografiat olivat juuri niin ihania kuin Hannelen kaikki koreografiat ovat.

Miia Ojanen jäi ikävästi näkemättä, mutta Outi Bomanin puku istui Miialle kuin valettu. Samoin Minna Koskisen milayabaladisooloa en päässyt katsomaan, mutta ihailin Minnan punaista pukua backstagessa. (Kyllä ne puvut vaan ovat puoli tanssia – heikko tanssi hyvässä puvussa ei näytä oikein miltään, mutta upeat tanssijat, upeat tanssit ja upeat puvut ovat mieletön yhdistelmä!)

***

Kaikkinensa aivan loistava ilta!

Minäkin ehdin saada kaksiosaisen pukuni käyttökuntoiseksi sopivasti tuntia ennen näytöksen alkua – liivit ja vyö pysyivät päälläni ongelmitta koko tanssin ajan.

Kiitos Mihrimahille, kaikille illan tanssijoille ja yleisölle ihanasta illasta!

***

Ainoastaan yksi kirpeä miinusmerkki tähän päivään osuu: jos ei olisi ollut tanssikeikkaa, olisin ollut mieheni kanssa katsomassa Kolmatta Naista. Ja se olisi ollut ehdottomasti parasta, mitä voi tehdä, jos ei itse ole esiintymässä.

Melkein valmista

Tänään oli Saharan toiseksi viimeiset harjoitukset ennen Savonlinnan festarikeikkaa. Hyvältä näyttää ja tuntuu!

Tanssit kypsyvät harjoittelun ja esiintymisten myötä, toiset hitaammin, toiset nopeammin. Tämä tanssi on rakennettu suhteellisen nopeasti, eikä sitä ole päästy esittämäänkään kuin kerran – Speleissä viikko sitten. Hyvin se on silti uponnut selkärankaan.

Tiedän kuitenkin, että tämä(kin) tanssi on parhaimmillaan vasta kolmen, neljän esityskerran jälkeen.

***

Nyt kun tanssi on muuten ojennuksessa, voin keskittää ajatukseni puvustukseen. Muun tanssijakaartin asut ovat likimain valmiina, mutta omani ovat yhä kankaina. Viikonloppuna käytetään saksia ja ompelukonetta.

Koko komeus

Lauantai-illan keikka oli likimain yhtä hikinen kuin perjantainenkin. Meitä ennen spelilavalla temusivat Lipparit, ja hyvin hikistä porukkaa sieltä ilmaantui pukuhuoneen puolelle. Hiki valuen mekin ryntäilimme pukuhuoneeseen tanssien välillä vaatetta vaihtamaan.

Niililtä Nuubiaan matkattiin näin:

  • aloituksena Alhenan nuubialaistanssi Sukari, jonka päästä varpaisiin peittävät tanssiasut olivat omiaan nostamaan hien pintaan ja sotkemaan kaikki kampaukset
  • illan kuopukset esittivät Tek is ö dum -tanssin pitkissä, hihattomissa baladimekoissa
  • Saharan andalusialaistanssi Arjii ya alf leyla, asuna andalusialaistyyliin leveät housut ynnä liivi, jossa harsomaiset, metallinhohtoiset hihat (asu näytti ainakin kanssatanssijoiden yllä hohtavan ja kimaltelevan kauniisti)
  • disco oriental -tunnelmia Like an eagle -tanssissa, jossa asuna olivat kirkasväriset paidat ja housut ynnä metallinhohtoiset kankaat, jotka oli laitettu bollywood-tyyliin olalta lantiolle
  • Alhenan khaligiklassikko Gassi ryhmän itsetehdyissä, värikkäissä khaligimekoissa (jotka ovat yhä mielestäni yksi upeimmista tanssipuvuista, joita olemme tehneet)
  • keppitanssi Gentleman, jonka Alavudella treenannut ryhmä esitti paljettilätkämekoissa ja kolikkohuiveissa
  • Alhenan milayabaladi El Gourya, asuna värikkäät topit ja trumpettimalliset hameet
  • illan toinen disco oriental Habibi, jossa reteimmät nuorisotopit oli yhdistetty farkkuihin (anteeksi, ryhmäläiset, eihän sitä voinut tietää, että Spelien aikaan ovat kesän paahtavimmat helteet)
  • Saharan pitkä estradi Heya di Yasmina (koreografia Hannele Lindgren), jossa ryhmällä oli päällään prameimmat estradiasunsa, allekirjoittaneella perjantai-iltana käyttämäni Hananin estradipuku
  • estradin jatkona baladisooloni Accordian baladi
  • ja lopuksi koko porukka tanssi nasakan rumpusoolomme Funky.

Kaikkinensa kelpo keikka, monipuolisesti itämaista tanssia laidasta laitaan ja komea asurepertuaari, joka toivottavasti avarsi mahdollisimman monen katsojan tietämystä itämaisen tanssin laadusta ja luonteesta.

***

Kiitokset menevät kovan työn tehneille tanssijoille sekä mainiolle juontajallemme, jonka ikävänä velvollisuutena oli seistä koko tunnin keikan ajan – paljettilätkämekko + runsas lantiovyö eivät sovi istumatyöhön.

Omasta puolestani kiitokset lennähtävät Alhenan tanssijoille, jotka toimivat kiivaimmissa puvunvaihdoissa apupukijoinani. Sitä tuntee itsensä suorastaan staraksi, kun kaksi ihmistä pyörii ympärillä ja avustaa pukujen laitossa. Totuus on, että ilman apuvoimia en olisi puvunvaihdoista selvinnyt niin näpsäkästi. Eläköön tiimityö!

Speleissä tanssitaan

Nyt on sitten suuntaa-antavasti tiedossa, miten Speleissä tanssitaan. Luvassa on vajaan tunnin konsertti Speli-lauantaina illalla, tarkoittaa 26.7. Siellä nähdään Alhenan kansantansseja, Saharan estradipläjäys, Alavuden tanssijoiden keppitanssi, tanssikuopusten tanssinumero ja pari disco oriental -tanssia, ainakin. Jotain sooloa lupaan myös tanssia. Ilta rakennetaan puhtaasti vaatteiden vaihdon ehdoilla, joten komeaa Iman Zaki -pukuani en tälle estradille taida saada.

Perjantaillekin on luvassa tanssia, jossain käänteessä 25.7. on lyhyempi tanssirupeama, jossa nähdään ainakin minut – muilta en ole vielä ehtinyt kysymään. Eiköhän sinnekin saada pieni porukka joko Alhenan tai Saharan kantaväestöstä.

Lisäksi on tarkoitus olla menossa mukana pitkin Spelejä. Enpä pidä mahdottomana sitäkään, ettäkö spontaaneja pieniä ex tempore -tanssituokioita nähtäisiin niille tarkoitetuissa paikoissa.

Festarit ovat nurkan takana, mutta nyt nousee festarikuumeen lisäksi spelikuumekin. Ohimot jo kihisevät.