Merkinnät teemasta 'tanssi'

Satunnaisotantoja

Osaan minä ajatella tätä nykyä jotain muutakin kuin tanssia – siis ajoittain, pieniä hetkiä kerrallaan (silloin, kun tanssitapahtumien pohdiskelu ei varasta koko aivokapasiteettiani).

Tänään pohdin seuraavia asioita:

  • miten pitkään perhe pärjää, jos en tänään(kään) käy kaupassa (ainakin tämän päivän, näimmä)
  • ehtisinkö millään tekemään itselleni uusia korvakoruja (en)
  • kauanko oikein levyaseman tietojen pakkaaminen kestää (yli puoli tuntia, mutta se on vanha kone)
  • olenko luvannut tälle viikolle jotain sinä aikana, jonka kalenteri on ollut hautautuneena tanssitapahtumapaperikerrostumien alle (toivottavasti en, vaikka vähän ontolta vatsanpohjassa tuntuukin)
  • voiko kristallikivideodorantin laittaa vartalotalkin päälle (jaa, kai sen voi, kun menin kiiruulla läträämään talkin kanssa)
  • voinko jo lähteä ihmisten ilmoille kävelykengissä (en, nilkkoja palelee)
  • voinko jo vaihtaa talvitakin kevyempään takkiin (en, minua palelee)
  • viitsinkö purkaa viitisentoista kerrosta lapsen villapaitaa rumannäköisen palmikkoviritelmän vuoksi (en viitsinyt, purin sen sijaan muutaman silmukan viidentoista kerroksen matkalta ja korjasin palmikon silmukoiden)
  • milloin ehtisin ostamaan kassalippaan (äh, tämä on itse asiassa tanssiliitännäinen ja siten tästä listasta hylätty)
  • onko kello 16.30 hyvä hetki aamupalalle (oli tänään, söin kaurapuuroa)
  • tarvitsenko todellakin uudet rintaliivit (ehdottomasti, sillä ne ovat punaiset)
  • jomottaako alaselkääni vain siksi, että ystävälläkin on selkä kipeänä (mahdollisesti kyllä tai ainakin suurimmaksi osaksi juuri siksi)
  • voiko lounaan syödä kello 21.45 (sama se, millä nimellä sitä kutsuu, söinpähän kummiskin)
  • onko pakko nukkua silloin, jos väsyttää (riippuu siitä, onko aikaa)
  • voiko päivällisen syödä kello 23.15 (ei, jos ei ole kerran käynyt kaupassa, koska ei ole mitään syötävää)
  • hidastuuko aika silloin, kun on kiire (luultavasti ei, mutta aivotoiminta nopeutuu)
  • jos on väsy mutta kiirus, kumpi voittaa: väsyturta vai vilkastunut ajattelukyky (toistaiseksi ratkaisematon)

Kuten huomaamme, minulla on muutakin elämää kuin tanssi. Ainakin pieninä hetkinä kerrallaan.

Lukukauden loppu lähenee

Tänään digikuvakurssi ja Tarinatorstai kokoontuivat viimeistä kertaa. Kevätkaudella torstai-illat täyttää kaksi digikuvakurssia, ja ensi syksynä uskoisin jälleen ohjaavani Tarinatorstaita. Silti mieli on haikea: yhteinen syksy on lopussa.

Monet ihmiset ovat käyneet vuodesta toiseen uskollisesti kirjoittajaryhmissäni, samoin monista tanssijoista on tullut kanta-asiakkaita. Olen ohjannut tällä seudulla kirjoittajia vuodesta 1997 ja tanssijoita vuodesta 2002, joten aika sitkeitä sissejä ne konkarit ovat.

Pitkäjänteinen opetus on mukavaa, ihmiset kehittyvät ja pitkän ajan kuluessa kehityksen ehtii nähdä myös opettaja.

Joskus on hauska vetää näitä lyhyitä kursseja, joissa tutustun ihmisiin, ohjastan heitä palan matkaa ja päästän sitten jatkamaan matkaa uusien oppien kera. Yliopistossa luennoidessani tämä se oli sääntönä: katselin kasvoja lukukauden, pikkuhiljaa niistä tuli tuttuja, ja sitten lukukausi oli ohi. Seuraavalla lukukaudella taas uudet ihmiset.

Tanssiryhmät jatkavat vielä kaksi viikkoa. Sopivasti samoihin aikoihin valmistuu joulukuun toinen iso taittoprojekti. Kivalta näyttää vaihteeksi sekin, että kalenterissa on pari viikkoa ihan tyhjää. Jos ei joulua lasketa.